{"id":146,"date":"2020-11-04T15:48:47","date_gmt":"2020-11-04T13:48:47","guid":{"rendered":"http:\/\/vps.virtuaalikoulu.org\/ilmastosoturit\/?p=146"},"modified":"2020-11-04T15:52:43","modified_gmt":"2020-11-04T13:52:43","slug":"ilmastonmuutos-onnen-puutos","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/vps.virtuaalikoulu.org\/ilmastosoturit\/2020\/11\/04\/ilmastonmuutos-onnen-puutos\/","title":{"rendered":"Ilmastonmuutos, onnen puutos?"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Kuva: Nea Salo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sanotaan, ett\u00e4 kulttuuri on pirstaloitunut ja ettei sukupolvikokemuksia en\u00e4\u00e4 synny, mutta ilmastonmuutos on yhdist\u00e4nyt ihmiset ymp\u00e4ri maailmaa. Vaikka se koskettaa kaikkia i\u00e4st\u00e4 riippumatta, on ilmastoliike henkil\u00f6itynyt juuri nuoriin, koska he ovat ottaneet asian vastuulleen. Kun n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kuvia ihmismassojen t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 toreista, valtavista mets\u00e4paloista ja vakavina asiastaan puhuvista nuorista, voi kysy\u00e4, onko nykynuorilla takeita onneen. Heit\u00e4 on petetty jatkuvan kasvun illuusiolla, joka ei olekaan totta. Pitk\u00e4st\u00e4 aikaa nuorille ei ole odotettavissa parempaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuin vanhemmilleen, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 he ansaitsevat v\u00e4hemm\u00e4n ja ett\u00e4 heid\u00e4n elintasonsa ei nouse, vaan laskee. Ilmastonmuutos her\u00e4tt\u00e4\u00e4 paniikkia, ahdistaa ja kuormittaa mielt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valottomalta ja hallinnot vaikuttavat hitailta. Osa huolehtii itsens\u00e4 ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 v\u00e4syksiin ja toimintakyvytt\u00f6m\u00e4ksi, toiset tahtovat et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 koko sotkusta. Onneksi teknologia on niin kehittynytt\u00e4, ett\u00e4 on vaivatonta lukita ulkomaailma havaintojensa ulkopuolelle. Kuulokkeet korville ja k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4 selaamaan, ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maailma on pian unohdettu. Eiv\u00e4tk\u00f6 ihmiset ymm\u00e4rr\u00e4, miten paljon menett\u00e4v\u00e4t, kun kuulevat puiden suhinan ja lintujen laulun sijaan valitsemaansa musiikkia ja katsovat maiseman sijaan vilkkuvaa ruutua? Ymp\u00e4rist\u00f6asiat taitavat huolettaa niin kovasti, ettei luontoa voi kohdata ilman turvallista taustah\u00e4ly\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kyse ei ole kuitenkaan vain ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Suhteemme siihen ei olisi niin vaikea, jos voisimme itse hyvin. Vaikka oman el\u00e4m\u00e4n tunnusmusiikin luukuttaminen rentouttanee, on musiikin p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4 est\u00e4\u00e4 hiljaisuuden painostava levi\u00e4minen ja varoittamatta alkava itsetutkiskelu. T\u00e4yt\u00e4mme el\u00e4m\u00e4mme kaikenlaisella kepe\u00e4ll\u00e4 informaatiolla ja sis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4, johon voimme itse vaikuttaa, sill\u00e4 emme tahdo kurkistaa sieluumme ja n\u00e4hd\u00e4, mit\u00e4 siell\u00e4 on – siihen emme voi vaikuttaa. Siis sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 olemme ahdistuneita maailman tilasta, olemme ahdistuneita itsest\u00e4mme. Pahinta l\u00e4mpenev\u00e4ss\u00e4 ilmastossa ei ole se, miten vakavana ongelmana sen n\u00e4emme, vaan miten heikoiksi itsemme tunnemme. Emme kest\u00e4 itse\u00e4mme ja uppoamme siksi mielell\u00e4mme melun keskelle, keinotekoiseen h\u00e4lyyn. Ehk\u00e4 on kyse syy-seuraus-suhteesta. Koska voimme itse huonosti, olemme kykenem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n parantamaan maailmaa. Kuljemme siteet silmill\u00e4, ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti hapuillen, hymyillen ahdistuksen l\u00e4pi. Mit\u00e4 kiivaammin tavoittelemme onnea, sen kauempana se meist\u00e4 on, sill\u00e4 ensimm\u00e4inen askel onneen olisi n\u00e4hd\u00e4 ep\u00e4kohdat. <\/p>\n\n\n\n

Venla Pystynen kirjoittaa kolumnissaan Onnesta allikkoon<\/em> (Helsingin Sanomat 22.10.2017), kuinka onnellisuutta pidet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n suoranaisena tavoitteena. Ihmiset eiv\u00e4t tavoittele asioita, jotka voisivat tehd\u00e4 heid\u00e4t onnellisiksi, vaan onnellisuutta itse\u00e4\u00e4n, jolla on tapana l\u00f6yty\u00e4 sateenkaaren p\u00e4\u00e4st\u00e4 – tavoittamattomasta taivaanrannasta. T\u00e4m\u00e4 heijastuu ilmastonmuutoksen todellisuuteen niin, ett\u00e4 ajatuksia n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan kaksi. Yksi vaihtoehto on tavoitella itselleen onnea perinteisten arvojen, kuten materialismin ja konservatismin, ehdoilla ja sulkea silm\u00e4ns\u00e4 ik\u00e4v\u00e4lt\u00e4 kehitykselt\u00e4. Edelleen osa tahtoo uskoa, ett\u00e4 talouskasvu on vastaus kaikkeen. Toinen vaihtoehto on luopua kulutuskulttuurista ilmaston hyv\u00e4ksi – ja samalla onnellisuudestaan. Onnellisuuttahan on vakaus, vauraus ja menestys, eik\u00f6 niin? Ilmastotietoinen nuori ei voi olla onnellinen, koska planeetan tilan tunnustaminen pakottaa kohtaamaan riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, ep\u00e4vakautta ja v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 varallisuutta. <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in saattaisi moni ajatella. Joku varmaan lis\u00e4isi, ett\u00e4 ilmastoliike tekee nuorista vain entist\u00e4 ahdistuneempia ja onnettomampia. Ilmastonmuutoksesta huolehtiminen vie paljon energiaa ja aikaa, jonka voisi kuluttaa paremminkin, vaikka onnen tavoitteluun. Miksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hapanta naamaa, kun voisi keskitty\u00e4 hyviin asioihin maailmassa? Aiheeseen on olemassa toisenlainenkin n\u00e4k\u00f6kulma. <\/p>\n\n\n\n

Kuten Kirsi Heikkinen artikkelissaan 16 tiet\u00e4 onneen <\/em>(Tiede. 3\/2009) huomauttaa, onnellisuus ei ole riippuvainen talouskasvusta. Oikeastaan menestys lis\u00e4\u00e4 onnellisuutta vain tiettyyn pisteeseen asti, Heikkinen selitt\u00e4\u00e4, ja sitten onnellisuus j\u00e4m\u00e4ht\u00e4\u00e4 paikoilleen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ei voi tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 onnellisuudesta suhteessa talousn\u00e4kymiin. Vaikka nuorilla ei olisi en\u00e4\u00e4 mahdollisuuksia yht\u00e4 suureen varakkuuteen kuin vanhemmilla sukupolvilla, ei se est\u00e4 heid\u00e4n onnellisuuttaan. Salaisuus on juuri siin\u00e4, ettei ihminen tarvitse paljoa ollakseen onnellinen. Onni ei ole suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4, vaan matka, joka sen tavoittelemiseksi tehd\u00e4\u00e4n. Hieman nurinkurisesti olemme onnellisia ponnistellessamme ja toivoessamme parempaa, haaveillessamme paremmasta huomisesta. Saatamme sanoa, ett\u00e4 olisimme onnellisia, jos kaikki olisi hyvin, mutta jos meill\u00e4 ei olisi mit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 toivoa, saati mit\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 eteen n\u00e4hd\u00e4 vaivaa, emme lopulta voisi tuntea onnea.  <\/p>\n\n\n\n

Onnen tunne tarvitsee vastakohtaisia tunteita, tai kaikesta tulee samaa. Vastoink\u00e4ymisten, ty\u00f6n, onnistumisen ja onnen tasapaino lienee kadotettu nyky-yhteiskunnassa. Joko kaikkien pit\u00e4\u00e4 olla aina onnellisia, tai sitten, usein seurauksen omaisesti, vaivutaan n\u00e4k\u00f6alattomuuteen. Jatkuva onni ei ole vain ep\u00e4realistinen, vaan vaarallinen uskomus. Jos kaiken t\u00e4ytyy olla p\u00e4ivitt\u00e4in t\u00e4ydellist\u00e4, tuntee itsens\u00e4 ep\u00e4onnistujaksi tai petetyksi, kun niin ei olekaan. Omaa asennettaan ilmastonmuutokseen pohtiessaan pit\u00e4isi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ettei ikuinen onni ole tavoite. Tavoite on jotain aivan muuta, kuten sivistyst\u00e4, tutkimusta, ty\u00f6t\u00e4, rakkautta, yst\u00e4vyytt\u00e4 tai kehittymist\u00e4. Onni on tunne, joka tavoitteen edistymisest\u00e4 tulee. Kun valmistaudumme ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n ilmastonmuutosta tai taistelemaan mit\u00e4 vain muuta vastaan, meid\u00e4n ei pit\u00e4isi tavoitella onnellisuutta tai rauhaa. Ne tulevat, kun ovat tullakseen. Sen sijaan pit\u00e4\u00e4 asettaa tavoitteita ja olla valmis toimimaan niin, ett\u00e4 kun onnellisuus on astumassa sis\u00e4\u00e4n, mik\u00e4\u00e4n ei ole torppaamassa sen tiet\u00e4. Mik\u00e4\u00e4n, kuten ahneus, v\u00e4\u00e4ryys tai arvoista luopuminen. Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole helppoa, mutta kuka edes v\u00e4itti, ett\u00e4 onnellisuus olisi helppoa el\u00e4m\u00e4\u00e4? <\/p>\n\n\n\n

Jos siis ilmastonmuutoksen kohtaava maailma vaikuttaa mahdottomalta paikalta el\u00e4\u00e4 onnellisena, se on harhakuva. Onnellisuus, toisin kuin joskus luullaan, ei ole t\u00e4ydellisyytt\u00e4. Siksi joku voi el\u00e4\u00e4 niukasti ja osoittaa mielt\u00e4\u00e4n ja olla onnellinen. H\u00e4n ei ole onnellinen huolimatta pettymyksist\u00e4\u00e4n, vaan niiden takia. Negatiiviset tunteet, joiden normaalius on nyky-yhteiskunnassa kadotettu, paljastavat onnen hetkitt\u00e4in kaikessa loistossaan. Juuri vaikeudet saavat meid\u00e4t vahvistumaan, l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ratkaisuja ja kehittym\u00e4\u00e4n. Kun ponnisteltuamme saamme hetken katsella ty\u00f6mme tuloksia ja tarkastella itse\u00e4mme, tunnemme onnea, joka on ihanampi kuin kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4n raukea ilo tai tavaran tuoma mielihyv\u00e4. Tuo lyhyt pys\u00e4htyminen, kehityksen n\u00e4keminen ja n\u00f6yr\u00e4 ylpeys unohtuvat usein, jolloin langetaan ylisuorittamiseen. Kun mik\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4, mik\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4. Toisaalta jos ei ole valmis ponnistelemaan alkuunkaan, ei koskaan opi omaa vahvuuttaan. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kanta, joka julistaa toivon ja tulevaisuudenuskon puolesta, ei v\u00e4h\u00e4ttele ilmastonmuutoksen aiheuttamaa ahdistusta tai tuhoa, joka on ilmeist\u00e4. Kysymys on siit\u00e4, miten ihmiset saadaan toimimaan. Ahdistuneella ihmisell\u00e4 on vimmainen halu muuttaa maailmaa, mutta samalla h\u00e4n on pelkojensa ja ep\u00e4toivon vanki. Se ei edist\u00e4 toimintaa. Syytteleminen ei auta ket\u00e4\u00e4n, kuten ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tieteen torjuminen. Jos keskityt\u00e4\u00e4n nime\u00e4m\u00e4\u00e4n vain syyllisi\u00e4, unohdetaan, ett\u00e4 he ovat vaikutusvaltaisissa viroissa ja voisivat syntipukkien sijaan olla osa ratkaisua. Vanhemmilla sukupolvilla on opittavaa, mutta my\u00f6s paljon tietoa. Jos taas keskityt\u00e4\u00e4n liiaksi tilanteen pelastajiin, unohdetaan, ett\u00e4 jokainen voi tehd\u00e4 jotain – aivan omana tavallisena itsen\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 tulee tieteeseen, jos se on tehnyt ihmiskunnasta n\u00e4in vahvan ja suuren, eik\u00f6 sit\u00e4 pit\u00e4isi kuunnella nytkin, kun meid\u00e4n t\u00e4ytyisi siivota j\u00e4lkemme? <\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen askel tasapainoon ja onnellisuuteen ilmastonmuutoksen edess\u00e4 on yhteys itseen. Kun sen l\u00f6yt\u00e4\u00e4, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oman suuruutensa – kuinka voi vaikuttaa ja toimia – ja pienuutensa – kuinka pit\u00e4\u00e4 kunnioittaa ja varjella luontoa sen kaikessa monimuotoisuudessa. Kun ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 olevansa irrottamaton osa luontoa, on suhde ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n parempi. Sit\u00e4 voi kehitt\u00e4\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 teknologian omaan asemaansa eli apuv\u00e4lineiksi, ei esteiksi itsen ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman v\u00e4lill\u00e4. Paljon iloa ja inspiraatiota l\u00f6ytyy koneiden sy\u00f6vereist\u00e4, mutta joskus se on hyvin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4. Jokaisen t\u00e4ytyisi oppia itsens\u00e4 takia kuuntelemaan hiljaisuutta ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n onnea ymp\u00e4rilt\u00e4\u00e4n. Sinikka Sv\u00e4rdin sanoitus Pieni hiljainen onni <\/em>(2013) kuvaa kauniisti luonnon ajatonta ja lahjomatonta tunnelmaa, joka vangitsee meid\u00e4t yh\u00e4 uudestaan otteeseensa.  <\/p>\n\n\n\n

Sv\u00e4rd kertoo kasteisesta nurmesta, pihan el\u00e4imist\u00e4 ja onnen tunteesta. Kertos\u00e4keess\u00e4 tiivistet\u00e4\u00e4n hyvin ilmastoliikkeelle sopiva ajatus onnesta: \u201cT\u00e4m\u00e4 pieni hiljainen onni \/ On tyhjiss\u00e4 k\u00e4siss\u00e4 vain \/ Ja kun kerroin muillekin siit\u00e4 \/ Yh\u00e4 enemm\u00e4n onnea sain.\u201d Onni ei ole show, se ei ole suuria asioita. Mit\u00e4 suuremmalta onnellisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, sen tyhjemp\u00e4\u00e4 se todellisuudessa on, koska onni l\u00f6ytyy pienist\u00e4 asioista. Jos j\u00e4tt\u00e4\u00e4 joskus kuulokkeet ja k\u00e4nnyk\u00e4n pois ja keskittyy vain luontoon, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi sen puolesta on taisteltava. Usvainen, kirpe\u00e4nviile\u00e4 ja punertava, huumaavan valoisa aamu, lintujen laaja lento ja kiljunta kosken yll\u00e4, kev\u00e4\u00e4lt\u00e4 tuoksuva tuuli ja harsomaisella pilvell\u00e4 p\u00e4\u00e4llystetty, laveerattu taivas tuovat yksinkertaisella kauneudellaan selitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 rauhaa ja onnea, jonka saattaa helposti ohittaa, jos ei osaa pys\u00e4hty\u00e4 sit\u00e4 katselemaan. <\/p>\n\n\n\n

Ja juuri tuo taistelu saa nuoret el\u00e4m\u00e4\u00e4n onnellisena. Vaativina, muutoshaluisina ja huolestuneina, mutta onnellisina. Sill\u00e4 ahdistus on lamaantumista ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunnetta, mutta onni on toimintaa ja vaikuttamisen mahdollisuutta. Onnellisuus on sit\u00e4, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paikkansa siin\u00e4 maailmassa ja ajassa, jossa el\u00e4\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

Teksti: Hilja-Maria Haavisto <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sanotaan, ett\u00e4 kulttuuri on pirstaloitunut ja ettei sukupolvikokemuksia en\u00e4\u00e4 synny, mutta ilmastonmuutos on yhdist\u00e4nyt ihmiset ymp\u00e4ri maailmaa. Vaikka se koskettaa kaikkia i\u00e4st\u00e4 riippumatta, on ilmastoliike henkil\u00f6itynyt juuri nuoriin, koska he ovat ottaneet asian vastuulleen. Kun n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kuvia ihmismassojen t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 toreista, valtavista mets\u00e4paloista ja vakavina asiastaan puhuvista nuorista, voi kysy\u00e4, onko nykynuorilla takeita onneen. Heit\u00e4 on […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":147,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0},"categories":[1],"tags":[8,9,10],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/vps.virtuaalikoulu.org\/ilmastosoturit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146"}],"collection":[{"href":"http:\/\/vps.virtuaalikoulu.org\/ilmastosoturit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/vps.virtuaalikoulu.org\/ilmastosoturit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/vps.virtuaalikoulu.org\/ilmastosoturit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/vps.virtuaalikoulu.org\/ilmastosoturit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=146"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/vps.virtuaalikoulu.org\/ilmastosoturit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":149,"href":"http:\/\/vps.virtuaalikoulu.org\/ilmastosoturit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146\/revisions\/149"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/vps.virtuaalikoulu.org\/ilmastosoturit\/wp-json\/wp\/v2\/media\/147"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/vps.virtuaalikoulu.org\/ilmastosoturit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=146"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/vps.virtuaalikoulu.org\/ilmastosoturit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=146"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/vps.virtuaalikoulu.org\/ilmastosoturit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=146"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}