OPS
KouluWiki
OPS eli Opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisen, kunnallisen ja koulukohtaisen opetussuunnitelman.
Lempäälän kunnan opetussuunnitelma, josta löytyy mm. oppiainekohtaiset oppisisällöt, on kokonaisuudessaan luettavissa Lempäälän kunnan kotisivuilta. Tässä esitellään koulumme omat painopistealueet.
Sisällysluettelo |
Arvopohja
Koulun kasvatuksen pohjana on myönteinen ihmiskäsitys, jonka lähtökohtana on utelias, oppimishaluinen ja aktiivinen lapsi. Koulumme arvot perustuvat lähtökohta on ihmisen ainutkertaisuuteen ja ihmisarvoon. Sääksjärven koulun kasvatus- ja opetustyön perustana on viisi arvoa: turvallisuus, yhteistyö, yksilöllisyys, terve itsetunto ja vastuullisuus. Ne muodostavat tahtotilan, jota tavoitellaan koulun kasvatus- ja opetuskäytäntöjen avulla. Kouluyhteisö pyrkii luomaan edellytykset arvojen toteutumiselle. Kouluyhteisön jäseniä ovat oppilaat ja koulun koko henkilökunta. Opettaja on myös oppija kouluyhteisössä.
Sääksjärven koulun arvoperusta:
Turvallisuus
Yhteistyö
Yksilöllisyys
Terve itsetunto
Vastuullisuus
Turvallisuus Kaikkien Sääksjärven kouluyhteisön jäsenten on tunnettava olonsa kaikilla tavoin turvalliseksi. Kouluuntulo ei saa pelottaa. Turvallisessa koulussa hyväksytään erilaisuus ja ihmiset ovat huomaavaisia toisiaan kohtaan. Kouluyhteisön henkisen ja fyysisen ympäristön turvallisuus taataan. Yhteisesti sovittujen sääntöjen ja sopimusten noudattaminen on turvallisuutemme perusta.
Yhteistyö Yhteistyö on vuorovaikutusta korostava tapa toimia. Yhteistyökyky on sosiaalisten taitojen perustekijä. Sääksjärven koulussa luodaan edellytykset lapsen suotuisalle sosiaaliselle kasvulle ja yhteisössä toimimiselle. Yhteisön jäseneksi kasvaminen on tie omaan kasvuun. Aikuiset antavat mallia omalla toiminnallaan. Oppilas oppii säännöt ja oppii käyttäytymään niiden mukaisesti.
Yksilöllisyys Jokainen Sääksjärven kouluyhteisön jäsen on ainutkertainen. Oppilaalle annetaan mahdollisuuksia edistyä omien edellytystensä mukaan. Kouluyhteisön jäsenet hyväksyvät erilaisuuden ja yksilöllisyyden.
Terve itsetunto Sääksjärven koulussa jokainen, aikuinen ja oppilas, tuntee olevansa hyväksytty ja samoin hän hyväksyy itsensä. Aikuiset auttavat oppilasta löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään kykyjään. Oppilaalle kehittyy vahva, realistinen itsetunto. Terveen itsetunnon omaava lapsi tuntee itsensä ja omat rajansa ja osaa antaa arvon muillekin.
Vastuullisuus Vastuullinen ihminen pystyy arvioimaan etukäteen oman toimintansa seurauksia. Hän pystyy erottamaan oikean ja väärän ja tekemään tältä pohjalta vastuullisia päätöksiä. Koulussamme opitaan ottamaan vastuuta itsestä ja muista sekä yhteisestä ympäristöstämme. Omasta opiskelusta ja työstä vastuun ottamista kehitetään ohjaamalla oppilaita omakohtaiseen tavoitteenasetteluun ja suunnitteluun. Vastuullisuuden kehittäminen on jokaisen Sääksjärven koulussa työskentelevän lapsen ja aikuisen yhteinen asia.
Kasvatus- ja opetustyön keskeiset toimintaperiaatteet ja arvot arkikäytänteinä
Sääksjärven koulun kasvatus- ja opetustyön keskeiset toimintaperiaatteet ja arvot arkikäytänteinä
Turvallisuus
Fyysinen turvallisuus Koulurakennukset ja työtilat pidetään turvallisina, toimivina, käyttökelpoisina, siisteinä ja viihtyisinä. Koulun pihan on oltava toiminnallinen ja virikkeellinen. Koulun ympäristö on opetuksen kannalta toimiva. Jatkuvan liikennekasvatuksen avulla opitaan ottamaan huomioon oma ja muiden turvallisuus. Psyykkinen turvallisuus Koulun elämä koostuu tiedollisista (kognitiivisista), sosiaalista ja tunteita herättävistä (emotionaalisista) tilanteista, joissa kouluyhteisön jäsenten on voitava kokea olonsa turvalliseksi. Opiskelutilanteissa luodaan turvallinen ilmapiiri kunkin yksilölliselle tiedon prosessoinnille. Oppilaiden, opettajien ja koululla työskentelevän henkilöstön välisissä suhteissa on tärkeää, että toista ihmistä kunnioitetaan ja hyväksytään ihmisten erilaisuus ja tasavertaisuus. Jokainen ottaa huomioon oman toimintansa seuraukset ja kantaa niistä vastuun. Kannustava ja avoin ilmapiiri luovat turvallisuutta. Koulukiusaaminen pyritään estämään mm. ennakoivalla toiminnalla, puuttumalla kaikkiin ilmituleviin tapauksiin ja hyvällä kodin ja koulun yhteistyöllä.
Yhteistyö Toimiva yhteistyö on koko koulutyön lähtökohta. Opetuksessa käytetään oppilaan sosiaalista kasvua tukevia työmuotoja. Koulun yhteistyöhön osallistuvat oppilaat, opettajat, koululla työskentelevä henkilöstö, kodit ja ympäröivä yhteisö sekä kunnan kouluhallinto. Koulun sisäisen yhteistyön muotoja ovat mm. koulun yhteiset projektit, yhteiset suunnitteluryhmät, eri luokkatasojen opettajien yhteistyö, oppimateriaalihankinnat, koulun yhteisen normiston ylläpitäminen toimivana, kummiluokat, oppilaskuntatoiminta jne.
Kodin ja koulun yhteistyön muotoja ovat mm. vanhempainyhdistys ja vanhempaintoimikunnat luokilla, vanhempainillat, tavoite- ja arviointikeskustelut ja vanhempain asiantuntemuksen käyttö opetuksen ja toiminnan yhteisessä suunnittelussa. Koulun ja ympäröivän yhteisön yhteistyön muotoja ovat mm. työelämään tutustuminen, taksvärkkiin osallistuminen, tutustumiskäynnit, opintoretket ja leirikoulut, eri alojen vierailijat koululla ja ajankohtaisten tapahtumien ja aiheiden etsiminen opetukseen ympäristön tapahtumista. Jotta opetussuunnitelmassa esiintyvät toimintaperiaatteet voisivat toteutua, koulun johtokunta, vanhempainyhdistys ja koulun sidosryhmät pyrkivät vaikuttamaan kunnan päätöksenteossa koulun käytössä olevien resurssien riittävyyteen.
Yksilöllisyys Oppilaiden erilaisuus hyväksytään ja persoonallisuuden kehittymistä tuetaan mm. eriyttämällä opetusta tai ottamalla huomioon oppimisen tahti. Käytössä olevien resurssien mukaan oppilaille annetaan tukiopetusta ja laaditaan tarvittaessa yksilöllisiä opiskeluohjelmia mm. lahjakkuuden, harrastuneisuuden tai oppimisvaikeuksien perusteella. Koulussa toteutetaan vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen toimivia käytänteitä ja käytetään joustavasti tuntikehystä, opetusjärjestelyjä ja -ryhmiä. Koulussa toimii erityisluokkia, jotka palvelevat koulua ja koko kuntaa.
Oppilas oppii havainnoimaan itseään, työskentelyprosessiaan ja edistymistään itsearvioinnilla ja muulla arvioinnilla. Oppilasta arvioidaan opintojen aikana sekä suhteessa omiin yksilöllisiin tavoitteisiinsa että opetussuunnitelman tavoitteisiin. Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon opettajien yksilölliset kyvyt ja vahvuudet. Oppilaan kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että oppilaantuntemus siirtyy esiopetuksesta ylemmille luokille ja kullekin oppilaan opettajalle. Yksilöllisyyttä tukee koulussa toteutettu valinnaisuus, yhteistyö eri luokkatasojen sekä rinnakkaisluokkien opettajien välillä.
Terve itsetunto Terve itsetunto pohjautuu myönteiseen ihmiskäsitykseen. Koulussa pyritään vaalimaan ihmisarvoa kunnioittavaa ilmapiiriä, jolloin jokaisen on mahdollista myös hyväksyä itsensä. Monipuolinen opetus auttaa itsetunnon löytymistä yksittäisistä suorituksista huolimatta. Oppilaan saadessa omien kykyjensä mukaista opetusta hän kokee koulussa onnistumisen elämyksiä. Monipuolinen taito- ja taideaineiden kurssitarjonta antaa mahdollisuuksia oppilaan itsetunnon vahvistumiseen. Koulun toiminnoissa oppilas oppii tuntemaan itseään ja fyysiset rajansa. Oppilas saa oikeudenmukaista ja kannustavaa palautetta toiminnastaan sekä oppii kestämään pettymyksiä. Antamalla kaikille kouluyhteisön jäsenille mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa tuetaan itsetunnon myönteistä kehittymistä. Terve itsetunto näkyy itsehillintänä, sääntöihin sopeutumisena ja yhteisöä rakentavana asenteena.
Vastuullisuus Vastuuseen oppiminen on kypsymisprosessi, ja vastuullisuuden kehittäminen on jokaisen Sääksjärven koulussa työskentelevän lapsen ja aikuisen yhteinen asia. Aikuinen tukee lasta, joka opettelee oikean ja väärän rajoja. Lapsi oppii tekemään vastuullisia päätöksiä arkisissa tilanteissa. Vastuullisuus näkyy sopuisana käyttäytymisenä ja taitona sovitella ristiriitatilanteita. Erilaiset oppimistilanteet harjaannuttavat oppilasta ottamaan vastuuta itsestään, omasta työstään ja luokkayhteisöstään. Vastuullisuus on myös toisen ihmisen oikeuksien kunnioittamista. Koulussa opitaan yhteisen ympäristömme suojelemista ja hoitamista. Jokaisen oppilaan toiminnalla on vaikutusta omaan ja muiden oppimiseen luokkayhteisössä, joten oppilaat ovat omalta osaltaan vastuussa hyvästä oppimisilmapiiristä. Vastuullisuutta harjoitellaan opetustilanteiden lisäksi mm. yhteisissä tilaisuuksissa, kummitoiminnassa, järjestäjinä ja tet-toiminnassa.
Yhteistyö muiden tahojen kanssa Koulumme toimintakulttuuriin kuuluu yhteistyö eri tahojen kanssa. Koulun aloitusvaiheessa esikoulumme on yhteistyössä päivähoidon kanssa lapsen sosiaalisten, psykomotoristen ja kognitiivisten taitojen kartoittamiseksi. Koulu toimii yhteistyössä Lempäälän ja muiden kuntien peruskoulujen kanssa erilaisissa projekteissa ja hankkeissa. Sääksjärven koulu toimii peruskouluopintojen päättövaiheessa yhteistyössä eri ammatillisten oppilaitosten kanssa. Koulu on mukana APE–hankkeessa (Ammatillisen koulutuksen ja peruskoulu yhteistyöhanke). Hankkeen tavoite on esitellä erilaisia ammatillisen koulutuksen opiskelutapoja ja –mahdollisuuksia. Opetusta nivelletään yhteistyössä lukion kanssa. Tavoitteena on vahvistaa selkeää jatkumoa peruskoulun ja yleissivistävän lukio-opiskelun välillä.
Yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa Oppilaille järjestetään tutustumistilaisuuksia ja vierailuja erilaisiin kunnallisiin ja valtiollisiin palveluihin. Tällaisia vierailukohteita ovat mm. kirjasto, poliisi ja pelastuslaitos. Eri seurakunnat tukevat koulun kasvatustehtävää. Yhteistyömuotoina ovat seurakunnan pitämät aamunavaukset sekä yhteistyössä organisoidut juhlatilaisuudet. Kummiyritystoimintaa on Sääksjärven koulu ja Kiilto oy:n välillä. Eri oppiaineiden puitteissa tehdään vierailuja lähiseudun yrityksiin. Tämä tukee oppiaineen opetusta ja aktivoi oppilasta muodostamaan suhteita lähiympäristöön (kesätyöpaikat ym.).
SÄÄKSJÄRVEN KOULUN ARVOT ARKIKÄYTÄNTEINÄ
YKSILÖLLISYYS
1. YKSILÖLLISET OPPIMISTAVOITTEET Sääksjärven koulussa pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon oppilaan oikeus oppia omilla oppimisedellytyksillään, omalla kehitysrytmillään ja omalla oppimisajallaan. Koulussa kehitetään keinoja yksilöllisten oppimistavoitteiden asettamiseksi. Yksilöllisiä tavoitteita asetetaan oppilaalle oman lähtötasonsa, kiinnostuksensa ja harrastuneisuutensa mukaisesti.
Tavoite- ja arviointikeskustelut: Oppilas, hänen huoltajansa ja opettaja käyvät vähintään kerran lukuvuoden aikana yhteisen tavoite- ja arviointikeskustelun. 1-5 – vuosiluokilla oppilaan väliarviointi annetaan em. keskustelussa tammikuuna aikana. Tavoitekeskusteluissa asetetaan oppilaalle yhteisesti sovittavia oppimistavoitteita tietylle oppimisjaksolle. Tavoitteet kirjataan.
Tavoitteiden kirjaaminen: Vuosiluokilla 1-6 käytetään kunkin oppilaan omaa oppimiskansiota. Tähän opintokirjaan voidaan liittää tavoite/arviointilomakkeita, jotka täytetään keskusteluissa ja allekirjoitetaan tarvittaessa yhteisiksi sopimuksiksi. Henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja oppimissuunnitelma: Erityisopetukseen siirretyille oppilaille tehdään henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat. Muille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan tarvittaessa tehdä HOJKS tai yksilöllinen oppimissuunnitelma (HOPS). Myös lahjakkaille oppilaille voidaan tehdä oppimissuunnitelma, jossa määritellään oppimisen laajentuminen tai syventyminen perustavoitteisiin nähden.
Joustavat opetusjärjestelyt: Oppilaan oppimisen lähtötaso tulee selvittää. Tarvittaessa käytetään lähtötasotestejä. Oppilaan yksilöllisen lähtötason ja yksilöllisten edellytysten mukaisesti voidaan muodostaa yli luokkarajojenkin ikäheterogeenisia opetusryhmiä. Samojen vuosiluokkien sisällä voidaan muodostaa yksilöllisiä oppimiskykyjä huomioivia opetusryhmiä. Esimerkkeinä ovat 0-1 –luokkien lukuryhmät ja englannin kielen joustavat opetusryhmät 7. luokilla ns. lukujärjestyspalkissa.
2. YKSILÖLLINEN OPPILASARVIOINTI
Oppilaan arviointi:
Perusopetuksen aikainen oppilaan arviointi tulee olla kannustavaa, ohjaavaa ja oppilaan yksilöllisiin oppimistavoitteisiin ja –edellytyksiin peilaavaa. Päättöarviointi on yleisiin valtakunnallisesti asetettuihin opetustavoitteisiin verrattava. Oppimistapahtumissa on tärkeää antaa oppilaalle jatkuvaa palautetta hänen oppimisestaan. Koulussa kannustetaan oppilasta arvioimaan itse omaa oppimistaan.
Arviointikeskustelut: Tavoitearviointikeskusteluissa vähintään kerran lukuvuoden aikana arvioidaan oppilaan oppimista hänelle asetettuihin oppimistavoitteisiin peilaten. Arviointikeskusteluissa on läsnä oppilas, huoltaja ja luokanopettaja tai -valvoja. Muut oppilasta opettavat opettajat ovat velvollisia antamaan tietoja oppilaan oppimistuloksista luokan valvojalle tai opettajalle. Oppilaan kasvun seuraaminen (myös sosiaaliset taidot ja persoonallisuuden kasvu) ovat tärkeitä arviointikeskustelujen aiheita.
Lukuvuosiarviointi: 1-5 -luokilla lukuvuosiarviointia annetaan sanallisena arviointina. 6-9 -luokilla käytetään numeroarviointia, jota voidaan täydentää sanallisesti. Numeroarvioinnissakin huomioidaan oppilaan yksilölliset oppimisedellytykset ja – tavoitteet.
3. OPPILAAN OMAN OPPIMISEN ITSEARVIOINTI Itsearviointi tukee oppilaan oppimisen arviointia. Sääksjärven koulussa kehitetään jatkuvasti oppilaan itsearviointimenetelmiä. Itsearvioinnin onnistumiseksi on oppilaalla oltava selkeästi tiedossa omat oppimistavoitteensa.
Menetelmiä: Vuosiluokilla 7-9 yksilöllinen arviointi kirjataan erillisinä sanallisina liitteinä jaksoarvioinnissa. Ryhmäarvioinnit: Menetelmää voidaan käyttää mm. tapakasvatuksessa. Portfoliot: Eri luokilla voidaan käyttää erilaisia portfolioarviointitapoja. Mm. oppilaan kasvun kirja on ollut suosittu menetelmä alaluokilla. Kokeet: Kirjallisten kokeiden yhteydessä käytetään oppilaan itsearviointiosiota hänen oman kehitystasonsa edellyttämällä tavalla eri luokilla ja oppiaineissa. Käyttäytymisen itsearvionti: Käytöspassien avulla voivat oppilaan arvioida ja seurata omaa käyttäytymistään. Tapakasvatusprojekteissa oppilaat arvioivat omaa käyttäytymistään ja tapojaan.
4. OPPILAAN OMAN TYÖN SUUNNITTELU Oppilaalle harjaannutetaan taitoja suunnitella ja toteuttaa omaa työtänsä omalla tavoitteenasettelulla, oman työtavan valintamahdollisuudella, yksilöllisen oppimistyylin sallimisella, oppisisältöjen valintamahdollisuudella, läksyjen valinnalla jne. Oppimistavoitteiden asettaminen: Oppilaan yksilöllisiä oppimistavoitteita asetettaessa esim. tavoitekeskusteluissa on tärkeää muistaa oppilaan oma osuus. Eri oppiaineissa, varsinkin taito- ja taideaineissa, oppilaat suunnittelevat omaa työtään ja työskentelyään. Koulussa käytetään oppilaan henkilökohtaisia työurakoita (päiväurakat, viikkourakat jne.)
Työtavat: Useissa opetustilanteissa voidaan huomioida oppilaan vahvuuksien ja oppimistyylin mukaisesti hänen työtapansa. Esim. ryhmätöiden työnjaossa otetaan huomioon erilaiset oppijat. Yhteistoiminnallisissa opetusmenetelmissä oppilaiden erilaiset vahvuudet ja taidot tulevat huomioiduksi. Opettajan ohjaava rooli ja oppilaan tuntemus työtapoja valittaessa on välttämätöntä.
Esimerkkejä oman työn suunnittelusta: Oppilaat voivat olla mukana mm. projektitöiden, kurssien, kotitehtävien ja tietotekniikan opiskelutehtävien suunnittelussa. Oppilaat voivat suunnitella työnsä tavoitteita, materiaalin valintaa ja työtapojaan. Opettajan tehtävä on antaa raamit oppilaan omaan suunnittelutyöhön ja ohjata sitä.
Valinnaiskurssit ja valinnaiset oppiaineet: Oppilaat saavat valita yhdessä huoltajansa kanssa 4. luokalta alkaen vapaaehtoisen A2 –kielen, ja teknisen tai tekstiilikäsityön. 8. ja 9. luokilla oppilaat valitsevat valinnaisia oppiaineita yhteensä 6,5 viikkotuntia.
5. YKSILÖLLISET OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT Oppimistyylien huomioiminen: Opettajan hyvään oppilaan tuntemukseen liittyy tunnistaa kunkin oppilaan yksilölliset oppimistyylit. Useissa opetustilanteissa voidaan käyttää mm. koulunkäyntiavustajien apua järjestettäessä työtapoja yksilöllisesti. Tarvittaessa voidaan oppilas ohjata tekemään ohjatusti yksilöllisesti tehtäviään muuhun opetustilaan tai erityisopettajan ohjaukseen pienryhmään tai tarvittaessa yksilöopetukseen verstaalle (4.-9.-luokat). Joidenkin oppilaiden kohdalla tietokoneen käyttäminen työskentelyssä tukee eriyttämistä.
Monipuoliset ja vaihtelevat opetusmenetelmät: Oppilaan on hyvä saada kokea erilaisia opetusmenetelmiä, jotta hän löytää oman opiskelutyylinsä ja sitä tukevia opiskelutaitoja.
6. LAHJAKKAIDEN OPPILAIDEN YKSILÖLLISYYS Yksilölliset vuosiluokkiin sitomattomat tavoitteet: Oppilaan motivaatio pyritään herättämään ja säilyttämään kaikilla vuosiluokilla siten, että opiskelu on suunnattu oppilaan resurssien mukaiseksi. Tehtävissä on haasteellisuutta ja oppilas oppii suunnittelemaan kokonaisuuksia ja niiden osia. Oppilas oppii ottamaan vastuuta.
Yksilölliset oppimateriaalit ja oppikirjat: Tiedonhakua harjoitellaan eri lähteistä ja voidaan käyttää myös muiden luokka-asteiden oppikirjoja. Opettaja eriyttää opetusta ja oppimateriaaleja resurssien mukaan. Koululle hankitaan eriyttävää materiaalia lahjakkaiden opetukseen.
Kerhot ja vapaa-ajan harrastukset: Koulussa on kerhotoimintaa, joka vaihtelee vuosittain. Kerhoissa on mahdollisuus syventää mm. taide- ja taitoaineiden opiskelua harrastuneisuuden mukaan vapaaehtoisesti. Juhlissa on mahdollista esittää taitoja, joita on harjoitettu vapaa-ajalla (esim. tanssi-, musiikki-, atk-harrastus). Toimitustyöstä kiinnostuneet oppilaat voivat tuoda taitojaan esille Sääksilehdessä.
Työtapojen valinta: Työtapojen valinnassa huomioidaan lahjakkaiden oppilaiden erityiskyvyt ja –tarpeet. Sosiaalisesti lahjakkaita oppilaita sijoitetaan yhteistoiminnallisissa tilanteissa heterogeenisiin ryhmiin. Koulussa sallitaan yksilölliset työtavat niitä tarvitseville oppilaille.
TURVALLISUUS
1. FYYSINEN TURVALLISUUS Koulun fyysistä turvallisuutta tarkastellaan rakennetun ympäristön, luonnon ja ihmisten turvallisuutena.
Rakennettu ympäristö Luokkatilojen riittävyys ja opetustilojen riittävä koko tuovat fyysistä turvallisuutta. Monipuoliset opetusmenetelmät vaativat edes jonkinlaista liikkumatilaa luokissa. Sääksjärven koulun opetustilat ovat suhteellisen pieniä neliöiltään, joten koulun kaikki resurssit on kohdennettava siten, että opetusryhmät saadaan mahdollisimman pieniksi. Koulussa on useita ulos/sisäänkäyntejä. Ruuhkien estämiseksi niitä kaikkia käytetään oppilaiden kulkuun. Liikuntaesteisille on koulu rakennettu helpoksi (esim. hissi). Koulun ahtaat käytävät rauhoitetaan turhalta oleskelulta. Järjestyssäännöissä määritellään välituntikäyttäytymisestä. Tarvittaessa taito- ja taideaineiden sektorin pääovea pidetään lukittuna kouluaikana. Taito- ja taideaineiden tiloissa noudatetaan turvallisuussyistä erillisiä käyttäytymisen ja välineiden käytön ohjeita. Välituntialueet on varustettu eri ikäisille sopivilla leikkivälineillä. Tämä jakaa välituntialueiden käytön tasaisesti. Välituntivalvontaan osoitetaan riittävä määrä opettajia. Koulun alueelta poistuminen on ilman lupaa kielletty.
Koulun liikennejärjestelyt ovat haaste. Tarvittaisiin erillinen liikennealue, jonne oppilaita voidaan tuoda tai josta heitä voidaan hakea autolla. Huoltajia kehotetaan välttämään autoilla ajamista koulun alueella kouluaikoina. Oppilaiden turvallisuutta lisää se, että koulun alueelle on eri suunnista useita portteja ja niiden vieressä pyörätelineitä. Koulun palo- ja pelastussuunnitelmassa määritellään toimintaohjeet vaaratilanteissa (esim. tulipalo). Koko koulun pelastautumisharjoitukset pidetään joka kolmas vuosi.
Liikkuminen luonnossa ja piha-alueella Koulun oppimisympäristöön kuuluu myös koulualueen ulkopuolella sijaitsevia kohteita. Siirryttäessä esim. Kirskaanniemeen on liikennekäyttäytymiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Koulun järjestämissä pyöräilytilanteissa on kypäräpakko. 0-2. –luokkalaisille polkupyörillä kouluuntulo on sallittu vain erityisin perustein. Siirryttäessä urheilukentälle Tampereentien yli oppilaat kulkevat johdetusti. Suomalainen sää aiheuttaa välituntileikkeihin turvallisuusrajoituksia. Esim. lumipallon heittely, liukumäkien teko pihalle muille kuin niille osoitetuille alueille ja vuorenvalloitusleikit ovat kiellettyjä. Opintoretkillä turvallisuudesta huolehditaan riittävällä määrällä aikuisia ohjaajia. Tarvittaessa otetaan mukaan ensiapulaukku koulun kansliasta. Koulussa noudatetaan kestävän kehityksen ja kestävän liikenteen periaatteita.
Ihmiset Koulun sääntöihin kuuluu ehdoton fyysisen koskemattomuuden oikeus. Tämä koskee kaikkia koulussa työskenteleviä ihmisiä. Fyysisen ahdistelun uhkauskin otetaan vakavasti. Kouluun on laadittu erikseen kiusaamisen estämisen toimenpideohjeet. Pienimpäänkin kiusaamistapaukseen puututaan välittömästi. Kunkin oppiaineen tunneilla vaaditaan asialliset varusteet. Etenkin liikunta- ja teknisen työn tunneilla fyysinen turvallisuus edellyttää oikeanlaisia varusteita ja vaatetusta. Oppituntien ajaksi päähineet, ulkovaatteet ja jalkineet jätetään naulakoille. Koulussa kiinnitetään huomioita kaikkien koulussa työskentelevien ergonomiseen turvallisuuteen.
2. PSYYKKINEN TURVALLISUUS: sosiaaliset rakenteet
Sääksihenki
Perusopetuksen yhtenäistäminen ja ala- ja yläasteen rajan madaltaminen parantaa psyykkistä turvallisuutta. Koulun sosiaalisten rakenteiden jatkuminen läpi koko peruskoulun ajan samanlaisena luo lapselle suotuista kasvua. Koulun yhteiset tavat, tapahtumat, juhlat, teemat ja projektit lisäävät yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja me-henkeä. Oppilaan tuntemisen siirtyminen alaluokilta yläluokille on erittäin tärkeää. Sen kautta rakentuu hyvä ja luottamuksellinen oppilas-opettaja –suhde. Tukioppilas-, kummioppilas- ja oppilaskuntatoiminta vahvistavat positiivisesti oppilaiden sosiaalista kanssakäymistä. Koulussa kiinnitetään erityistä huomiota opetusryhmien ja luokkien ryhmäytymiseen. Jokaisella opettajalla on vastuu ryhmäytymisen edistämisestä. Mm. luokkaretket, leirikoulut ja Tervajärvipäivät ovat hyviä tilanteita tässä kasvatustehtävässä.
Henkilökunta Kaikki koulussa opettavat opettajat ovat jokaisen oppilaan opettajia. Koulun koko henkilökunta on velvollinen ja oikeutettu oppilaan kasvatustehtävään. Koulun opettajien yhteiset seminaarit ja tilaisuudet lisäävät yhteistyökykyä ja –henkeä. Avoin ja luottamuksellinen työyhteisön ilmapiiri auttaa henkilökunnan jaksamista ja samalla heijastuu myös oppilaisiin positiivisesti. Henkilökunnan jokainen jäsen on tarvittaessa oikeutettu saamaan työnohjausta.
Tapakasvatus Koulun kasvatuksessa painotetaan oppilaan terveellisiä ja hyviä elämäntapoja.
Toisten ihmisten huomioon ottaminen Erilaisuuden hyväksyminen ja suvaitsevaisuus kaikessa koulun toiminnassa näkyvänä periaatteena vahvistaa oppilaiden itsetuntoa ja sen kautta vähentää paineita epätoivottuun käyttäytymiseen ja ’esittämään jotain muuta kuin on’. Jokaisen oppilaan, opettajan ja henkilökunnan jäsenen oikeus on myös psyykkinen koskemattomuus. Koulussa ei hyväksytä minkäänlaista toisen ihmisen halveksuntaa, nimittelyä eikä mitään toista loukkaavaa käyttäytymistä – ei ilmein, elein eikä sanoin.
3. PSYYKKINEN TURVALLISUUS: emotionaaliset rakenteet Koulun kaiken toiminnan periaatteena on avoimuus ja oikeudenmukaisuus. Lapsi vaistoaa herkästi kaikenlaisen epäoikeudenmukaisuuden. Oppilaalla on oltava mahdollisuus keskustella mieltään painavista asioista opettajan tai rehtorin kanssa. Tarvittaessa oppilaalla on oikeus keskustella myös terveydenhoitajan, sosiaalityöntekijän ja koulupsykologin kanssa. Kaikessa toiminnassa pidämme periaatteenamme ”tee toiselle se, mitä toivot itsellesi tehtävän”.
4. PSYYKKINEN TURVALLISUUS: kognitiiviset rakenteet Oppiminen lähtee ihmettelystä. Jokaisella on lupa olla ymmälläänkin. Epäonnistumisessakin on uuden oppimisen alku. Positiivisen ja turvallisen oppimisilmapiirin syntymistä edistää pyrkimys oppilaan yksilöllisten oppimistavoitteiden asettamiseen ja yksilölliseen oppimiseen. Koulussa hyväksytään se, että eri lähtötasoilla olevilla oppilailla oppimistulokset ovat erilaisia. Turvallista oppimisympäristöä luovat yhteistyö ja yhteistoiminnalliset opetusmenetelmät sekä ryhmän me-henki.
5. ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN Kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on oikeus olla oma itsensä. Pilkkaamista ja syrjimistä ei hyväksytä missään tilanteessa. Sairauksista ja vammoista jaetaan asiallista tietoa niin opettajille kuin oppilaillekin huoltajien toiveiden mukaisesti ennakkoluulojen vähentämiseksi. Kouluun kutsutaan vierailemaan mahdollisuuksien mukaan eri kulttuurien ja ryhmien edustajia. Oppilaat voivat käydä myös tutustumiskäynneillä laitoksissa, eri kulttuuriyhteisöissä tms.
6. KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT EDISTÄMÄSSÄ TURVALLISUUTTA Koulun järjestyssäännöt tarkistetaan vuosittain ja päivitetään muuttuvien tilanteiden mukaan. Jokainen opettaja käy säännöt läpi luokkansa kanssa lukuvuoden alkaessa. Myös huoltajilta edellytetään järjestyssääntöihin tutustumista. Säännöt ovat näkyvillä jokaisessa luokkatilassa. Opettajakunnalla tulee olla yhtenäinen linja järjestyssääntöjen noudattamisen valvomisessa.
7. KOULUKIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN Jokainen opettaja puuttuu havaitsemaansa kiusaamiseen välittömästi. Mikäli tällä ei ole vaikutusta tilanteeseen, koulussa on käytössä erityinen kiusaamisen estämisen ja hoitamisen toimenpideohjelma vastuuopettajineen. Vertaissovittelun avulla ratkaistaan oppilaiden välisiä pienempiä kiistoja. Oppilashuoltoryhmät käsittelevät tarvittaessa kiusaamisasioita ja kiusaamisen selvittelyssä ollaan yhteydessä huoltajiin. 8. HYVINVOINNIN YHTEISÖLLINEN EDISTÄMINEN Hyvinvointiin koulussa vaikuttaa sekä psyykkinen että fyysinen viihtyvyys. Fyysinen viihtyvyys muodostuu viihtyisästä ja esteettisestä ympäristöstä, asianmukaisista ja toimivista tiloista sekä siisteydestä. Oppilaita kasvatetaan ottamaan vastuuta yleisestä järjestyksestä koulussa. Tässä on apuna koulun sisäinen TET. Tarvittaessa järjestäjätoiminta ulotetaan myös luokille 7-9. Psyykkistä viihtyvyyttä edistää turvallinen, innostava, kannustava ja salliva ilmapiiri – sekä luokissa että opettajainhuoneessa. Erilaiset oppimistyylit ymmärretään rikkautena. Viihtyminen koulussa edistää tuloksellista oppimista ja helpottaa myös vaikeiden asioiden opiskelua. Hyvät tavat, esimerkiksi tervehtiminen ja kauniit pöytätavat, lisäävät yhteistä viihtyvyyttä. Opettajien virkistystiimi järjestää työyhteisölle erilaisia yhteisiä tapahtumia. Työyhteisössä jokainen arvostaa ja kunnioittaa toisen tapaa tehdä työtä. Tämä vaatii yhteistä keskustelua, tiimityötä sekä toisen työhön konkreettisesti tutustumista. Yhteisten tilojen siisteys ja varastojen järjestys edistää viihtymistä.
YHTEISTYÖ
1. OPETTAJIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilaiden kannustaminen yhteistyöhön vaatii esimerkin voimaa! Koulun toimintojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa tarvitaan tiimityötä. Lukuvuosittain vaihtuvat, eri opettajaryhmistä koostuvat työryhmät vastaavat koulun kehittämishankkeista. Luokkatasotiimit ja aineryhmät vastaavat opetustyön käytännön järjestelyistä, esimerkiksi oppimateriaalihankinnoista. Tiimien toimintaperiaatteet ja tehtävät määritellään erikseen. Yhteinen opettajainhuone, yhteiset työskentelytilat antavat mahdollisuuden jatkuvaan pedagogiseen keskusteluun. Opetustyön linjaamiseksi järjestetään yhteisiä työseminaareja. Opettajia rohkaistaan ja tuetaan spontaaniin yhdessäoloon ja harrastustoimintaan myös kouluajan ulkopuolella. Kuljun ja Sääksjärven opettajien yhteistyötä kehitetään. Kaikki opettajat ovat vastuussa yhteisten tapahtumien järjestämisestä.
Jokainen opettaja on velvollinen jakamaan hyvät ideat ja toimivan oppimateriaalin muillekin. ’Kaveria ei jätetä’ –periaatteen mukaisesti opettajat ovat valmiit auttamaan omilla vahvuuksillaan muitakin. Luottamuksellisessa ilmapiirissä uskalletaan myös pyytää apua. Pyydettäessä ollaan valmis antamaan apua. Koulussa arvostetaan ja kunnioitetaan toisten työtä. Toisten opettajien työhön voi tutustua esim. toimimalla muiden sijaisena. Koulun opetus on avointa. Opetustyötä suunniteltaessa, järjestettäessä ja arvioitaessa opettajakunta toimii yhteistyössä.
2. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Koululle on laadittu kodin ja koulun välinen yhteistyösuunnitelma, joka on kirjattuna opetussuunnitelmaan toisaalla. Opettajien tehtävä on aina tarvittaessa olla yhteydessä oppilaiden huoltajiin. Perinteisten vanhempainiltojen, pedagogisten kahviloiden, puhelinyhteyksien ja reissuvihkojen lisäksi kehitetään edelleen oppilaiden, luokan, kotien ja opettajan välistä sähköistä viestintää.
3. OPETUSRYHMIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetusryhmien välinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta vältetään ainesisältöjen päällekkäisyys ja varmistetaan aihekokonaisuuksien toteutuminen. Yhteistyön keinoina ovat mm. yhteiset palaverit, oppimateriaalien vertailu ja yhteiskäyttö sekä opetuksen rytmittäminen. Opettajien yksilöllisiä vahvuuksia ja asiantuntijuutta hyödynnetään mahdollisimman tarkoin. Koulun yhteistä teemaopiskelua kehitetään. Erityistilojen ja välineiden käyttö suunnitellaan yhdessä.
TERVE ITSETUNTO
1. OPPILAAN OMAN OPPIMISEN TIEDOSTAMINEN, YMMÄRTÄMINEN JA ARVIOINTI
Oppimisen tavan tiedostaminen ja ymmärtäminen auttavat oppilaan itsetunnon vahvistumisessa. Oppilailla on erilaisia oppimistyylejä. Oppijat ovat yksilölllisesti mm. kinesteettisiä, auditiivisia tai visuaalisia oppijoita. Lapsi voi myös oppia uusia oppimistyylejä. Eri oppimistyylien huomioon ottamiseen päästään oppilaan oman työn itsearvioinnilla, arviointi- ja tavoitekeskusteluilla, valinnaisuudella ja monipuolisilla opetusmenetelmillä. Luokan monipuolisilla työskentelytavoilla autetaan eri oppimistyyleillä oppivia.
2. KANNUSTAVA OPETUS JA ONNISTUMISTEN KOROSTAMINEN Kannustava opetus ottaa huomioon oppilaan omat lähtökohdat. Ryhmätyöskentely valmistellaan siten että heikkokin oppilas onnistuu. Oppilas voi toimia ’apuopena’. Koulun ja luokan juhlaohjelmiin osallistuminen ovat varsinkin heikon itsetunnon omaaville oppilaille tärkeitä. Opettajien yhteistyö on esimerkkinä oppilaalle vastuunkantamisesta. Oppilaalle annetaan mahdollisuus saada esille omia tuotoksia esim. koulun lehdessä ja vitriineissä. Onnistumisen mahdollisuuksia olisi luotava ja annettava oppilaille kykyjen mukaisia töitä. Oppiminen lähtee ihmettelystä. Lapset otetaan tosissaan ja epäonnistuminen sallitaan. Etukäteen annettava tukiopetus voi kannustaa oppilaita uuden oppimiseen.
Koulun velvollisuus on ottaa huomioon oppilaiden erityisvahvuudet ja harrastuneisuus. Koulun juhlien koristelu voisi muodostua oppilaiden töistä ja luokan työ esim. esitys voisi olla juhlan ohjelmana. Käytävien vitriinit pidetään esittelykäytössä Jokaisen oppilaan oikeus Sääksjärven koulussa on saada edes yhden kerran päivässä jokin positiivinen palaute. Epäonnistuminen voidaan purkaa siten, että käydään työn vaiheet läpi uudelleen lapsen kanssa. On pohdittava, miten lahjakas alisuoriutuja saadaan suoriutumaan opinnoissaan omaa tasoaan vastaavasti. Lapsi oppii kestämään pettymyksiä, kun saa selkeää ja asiallista palautetta ja lapsen saaman palautteen realistisuus on tärkeää. Kun luokassa on hyvä henki, siellä voi myös epäonnistua. Pettymykset kasvattavat lasta henkisesti.
3. OPPILAIDEN IKÄKAUDEN JA EDELLYTYSTEN MUKAINEN OPETUS TERVEEN KASVUN JA KEHITYKSEN EDISTÄJÄNÄ Ikäkauden ja edellytysten mukainen opetus tuottaa onnistumisen iloa ja itsetuntemusta. Turvalliset rutiinit toimivat koulussa. Lapsi tarvitsee sopivia haasteita. On syytä huomioida, että oppilas ei ole jatkuvasti epäonnistuja samassa asiassa (esim. kielessä). Opetussuunnitelman sisällöt vaikuttavat opiskeluun ja itsetuntoon. Oppiaineksen mukautus parhaimmillaan katkaisee epäonnistumisen kierteen. Itsetunto vahvistuu lumipalloilmiön mukaisesti: mitä enemmän onnistumisia annetaan oppilaan kokea, sitä vahvemmaksi hänen itsetuntonsa kasvaa ja mitä vahvempi oppilaan itsetunto on, sitä enemmän hän kokee onnistumisen elämyksiä. Tärkeänä osana onnistumisten kokemisessa onkin oppilaan yksilöllisten edellytysten mukainen tavoitearviointi. Itsetunnon kehittämisen kautta oppimistulokset paranevat. Lapsi ei ole vain sitä, mitä koulussa suoritetaan – lapsella on muutakin elämää kuin koulu, itsetuntoon vaikuttaa mm. koti ja kaveripiiri.
Oppilaan saama sanallinen väliarviointi ja lukuvuosiarviointi 6. –vuosiluokan kevääseen saakka on yksi koulun keinoista oppilaan yksilöllisen oppimisen arvioinnissa. Numeroarviointi ilman oppilaiden vertaamista toisiinsa on osoittautunut vaikeaksi. Selviytyminen on merkittävä itsetunnon rakentaja. Sääksjärven koulussa kehitetään edelleen ikäheterogeenisia joustavia opetusryhmiä.
7-9-luokilla jatko-opintokelpoisuus on huolehdittava, sillä tietty perustaitojen taso vaaditaan. Oppilaalle voidaan suunnitella rajallinen tai laaja oppiaines ositella pienempiin osaurakoihin, mikä kannustaa oppilasta – tämä on keino selvitä. Sääksjärven koulun opetuksen ja oppimisen lähtökohtana pidetään uteliasta, oppimishaluista ja motivoitunutta esikoululaista/ensiluokkalaista oppilasta. Koulun tehtäväksi jää tämän luontaisen oppimisinnon säilyttäminen eikä sen tukahduttaminen.
4. ELINIKÄISEN OPPIMISEN INTOHIMON SYNNYTTÄMINEN OPPILAISIIN Koulun oppimisympäristöstä on luotava avoin ja innostava. Se luo edellytykset elinikäiselle oppimishalulle. Oppilaan huonoa käyttäytymistä ei pidä hyväksyä, mutta oppilaalle itselleen annetaan aina ihmisarvo. Onnistumiset, valinnan vapaus, kiusaamiseen puuttuminen, erilaisuuden arvostaminen ovat keinoja itsetunnon kasvattamiseen.
5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPPILAAT YLEISOPETUKSESSA Oppilaan yksilöllisten edellytysten huomioiminen opetuksessa mm. oppilaan oppimistavoitteiden osittainen mukauttaminen tukee erityistä tukea tarvitsevaa oppilasta ja sitä kautta vahvistaa myös hänen itsetuntoaan. Lisäksi tarvitaan ennen muuta positiivista ja kannustavaa palautetta. Eriyttämällä ja käyttämällä monipuolisia työtapoja pystytään huomioimaan erityistä tukea tarvitsevan tarpeita. Koulussamme huomioidaan erityisesti oppilaan ihmisarvo ja arvostetaan ja hyväksytään erilaisuus kaikissa koulun toiminnoissa. Oppilasta auttavat erilaiset tukipalvelut, psykologi, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja erityisopettajat ja koulunkäyntiavustajat.
VASTUULLISUUS
Vastuuntunto kehittyy yritysten ja erehdysten kautta. Luottamuksen ansaitseminen on jatkuva prosessi, jossa oppilaalle annetaan vastuuta ja seurataan suoriutumista vastuutehtävistä. Jatkuva palaute antaa oppilaalle käsityksen siitä onko hän selviytynyt tehtävästä ja miten hän voisi parantaa suoritustaan. Oppilas oppii kykyjä mm. mallin ja ohjauksen avulla ja kehittyy asteittain. Oppilas saa vastuuta kannettavakseen oman kehityksensä mukaan. Koulussa luodaan turvallisia tilanteita, joissa oppilas voi harjoitella vastuunottamista luokan järjestäjänä tai tukioppilaana, päivänavauksessa tai muissa tehtävissä. Opiskelussa omatoimisuus ja oman vastuunottaminen on harjoittelun tulos. Vuosi vuodelta harjoitellaan itsenäisyyttä vaativia työtapoja ja kukin oppilas saa vastuuta yksilöllisesti. Luokkayhteisössä kukin oppilas on myös ilmapiirin rakentaja ja pystyy omalta kohdaltaan vaikuttamaan opiskelutilanteisiin myönteisesti ja vastuullises
Oppimiskäsitys
Oppiminen mahdollistaa osallistumisen jokapäiväiseen elämään. Kun oppimistapahtuma muistuttaa arkisia elämäntilanteita, se käynnistää oppijan mielessä prosessin, joka muuttaa ymmärrystä käytännössä. Eri aineissa ja eri ikäisten opiskelussa on tilanteita, joissa ymmärrys muuttuu. Tästä syystä teoreettiseen opiskeluun luodaan käytäntöön liittyviä oppimistilanteita. Tilannesidonnaisuutta korostavan oppimisnäkemyksen mukaan tieto on muodostettu ryhmän käytännön toiminnassa. Oppilaalla on oikeus olla ryhmän jäsen, joka saa oppia uusia asioita omaan tahtiinsa. Kun oppimista pohditaan käytännön kannalta ja luodaan oppilaan elämäntodellisuutta sivuavia oppimistilanteita, kuilu kouluoppimisen ja todellisen elämän välillä kapenee. Opetus perustuu aiemmin opittuihin tietorakenteisiin, vanhan tiedon kyseenalaistamiseen ja uusien käsitteiden omaksumiseen. Kullakin oppilaalla on erilaisia tilannetekijöitä taustassaan ja sen vuoksi jokaisen oppiminen on hieman erilaista. Oleellista on saada oppija mukaan tavoitteiden pohdintaan ja arvioimaan tavoitteiden saavuttamista.
Joustava opetuksen suunnittelu ja vaihtelevat opetusmenetelmät tukevat oppilaan yksilöllistä oppimista. Tilannesidonnaisen oppimiskäsityksen mukaan oppilas voi itsenäisesti tai ryhmätyönä tehdä tutkimuksia, kokeilla ja käyttää mielikuvitustaan.Oppilas kasvaa kouluyhteisön jäsenyyteen siten, että hänellä on oikeus osallistua omien edellytystensä mukaan oppimiseen luokkaryhmässä. Tavoitteena on että oppilas kasvaa yhteisön jäsenenä askel askeleelta yhteisössä vastuuta ottavaksi osallistujaksi.
Kaikki kouluyhteisön aikuiset kasvattavat oppilaita. Kasvatuksessa pyritään siihen, että oppilaat noudattavat sovittuja sääntöjä, joiden tulkinnasta aikuiset neuvottelevat yhteisen linjan. Kasvatus luo turvallisuutta eikä kenenkään lapsen tai aikuisen tarvitse joutua kiusattavaksi, vaan yhteisö pyrkii yhteistoimin luomaan miellyttävän ja rajat osoittavan työilmapiirin.
IHMISKÄSITYS Ihminen on ainutkertainen, hän kasvaa henkisesti ja hänellä on vapaa tahto. Kun ihminen nähdään kokonaisvaltaisesti hänessä on itseään toteuttava , tietoa käyttävä ja tunteva ihminen. Ihmiskäsitys sisältää kuvan siitä, miten ihmisen toiminta ohjautuu ikäkausittain. Lapsi käsitetään eri kouluasteilla kunkin ikäkauden mukaan. Ihmiskäsitys johtaakin erilaisiin tehtävän rajauksiin ja menetelmävalintoihin
TIEDON KÄSITYS Tieto liittyy johonkin laajempaan kokonaisuuteen ja asiayhteyteen ja opiskelussa pyritään käytännön tilanteisiin ja tiedon soveltamiseen. Tiedosta neuvotellaan ja jopa väitellään oppilasryhmässä. Tietolähteitä tarkastellaan ja arvioidaan. Lapsi oppii tietoa jäsenneltyinä rakenteina, joiden merkitystä hän opettelee ymmärtämään. Lapselle on ominaista eläytyä tarinoihin ja oppia elämyksellisesti.
Oppimisympäristöt ja toimintakulttuuri
Fyysinen oppimisympäristö Sääksjärven koulun fyysiseen oppimisympäristöön kuuluu itse koulurakennuksen ja sitä ympäröivän pihan lisäksi tiiviisti koko kyläyhteisö (kirjasto, urheilukenttä, työpaikat jne.) sekä retkikohteet (Kirskaanniemi, Lehtivuoren alue, Kuljun Pirunlinna sekä ympäröivät järvet). Näihin kohteisiin kuljettaessa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen. Erityistyötiloissa (tekstiili- ja tekninen työ, kotitalous, fysiikka, kemia ja biologia) noudatetaan työturvallisuusohjeita ja ryhmäkoot pyritään rajoittamaan maksimissaan 16. Erityisvälineitä tarvitsevat (näkö-, kuulo- ja liikuntavammaiset) oppilaat otetaan huomioon.
Koulussamme yritetään säilyttää oppilasryhmät mahdollisimman pieninä, jotta opetustilat toimisivat tarkoituksenmukaisesti oppilaiden viihtymistä ja terveyttä tukien. Varsinkin esi- ja alkuopetuksessa leikki työmuotona vaatii oman tilansa. Oppilaat huolehtivat osaltaan ympäristön viihtyisyydestä. Mahdollisuuksien mukaan oppilaat otetaan mukaan ympäristön suunnittelutyöhön. Opetustiloja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti. Opetusvälineistä pidetään yhteisesti hyvää huolta. Niitä säilytetään siististi niille varatuilla paikoilla, josta ne ovat helposti saatavilla. Opetusvälineitä uusitaan tarpeen mukaan.
Psyykkinen oppimisympäristö Sääksjärven koulun arvoperustan keskeiset arvot (turvallisuus, yhteistyö, yksilöllisyys, terve itsetunto ja vastuullisuus) luovat pohjan psyykkiselle oppimisympäristöllemme. Koulussamme pyritään luomaan kiireetön tunnelma, ja oppilaille annetaan aikaa selviytyä oppimistehtävistään omassa tahdissaan. Joustavat opetusjärjestelyt tukevat oppimisympäristömme kognitiivisia rakenteita. Oppilashuolto sekä koulumme suvaitsevaisuus- ja tapakasvatustavoitteet tukevat emotionaalisia rakenteita. Opetusmenetelmien lisäksi koulumme henki omalta osaltaan luo oppimisympäristömme sosiaalisia rakenteita. Sitä vahvistavat myös tuki- ja kummioppilastoiminta sekä oppilaskunta. Tavoitteena on, että oppilaat vastaavat omasta toiminnastaan ja ottavat huomioon myös toiset oppilaat oppimisympäristössämme.
Toimintakulttuuri Koulumme toimintakulttuurin tulkinta sisältyy Sääksjärven koulun kasvatus- ja opetustyön keskeiset toimintaperiaatteet ja arvot arkikäytänteinä otsikon alle. Koulussamme opetus on luokilla 7-9 jaettu neljään jaksoon ja työjärjestys vaihtuu neljä kertaa vuodessa. Vuosiluokilla 0-6 opetus on hajautettu.
Työtavat
Koulun työtavat ovat elinikäisen oppimisen välineitä ja tavoitteita jo sellaisenaan.
Opetussuunnitelman yleisen osan tavoitteet ovat yhtä tärkeät kuin ainekohtaiset sisällölliset tavoitteet. Opettaja painottaa ainekohtaisia tavoitteita niin, että myös työtapatavoite toteutuu.
Käytettävien opetusmenetelmien ja työtapojen tulee tukea tasapainoisesti kaikkia tavoitteita. Mahdollisimman monipuoliset opetusmenetelmät ja työtavat takaavat sen, että erilaiset yksilölliset tarpeet voivat toteutua.
Tieto rakentuu keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Lisäksi yhteisölliset ja yhteistoiminnalliset työtavat kehittävät sosiaalisia taitoja. Pyrimme käyttämään ja kehittämään työtapoja ja opetusmenetelmiä, jotka tukevat tiedon rakentumisprosessia ja tunne-elämän kehitystä kaikissa peruskoululaisen kehitysvaiheissa.
Erilaiset työtavat tekevät mahdolliseksi kehittää valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten.
Opiskeluvalmiuksien kehittäminen on yksi päätavoitteistamme. Näiden ja erilaisten työtapojen kehittyminen vie runsaasti aikaa, ja se onkin koko peruskoulun pituinen projekti.
Kodin ja koulun yhteistyö
JOHTOKUNTA Sääksjärven koulun johtokunnan rooli on aktiivinen koulun ja kodin yhteistyön koordinoija. Johtokunta seuraa yhtenäisen peruskoulun muotoutumista, koulun toimintojen kehittämistyötä ja opetussuunnitelman kehittymistä ja sen toteutumista.
VANHEMPAINYHDISTYS Sääksjärven koulun vanhempainyhdistys ry. toimii aktiivisena kodin ja koulun välisen yhteistyön keskuselimenä. Vanhempainyhdistyksen toiminnassa painottuvat vanhempien kasvatusvastuu, oppilaan hyvinvointi, yhteistyöhön vaikuttaminen, stipendien ja avustusten jakaminen varainhankinnan kautta. Vanhempainyhdistys toimii valitulla arvopohjallaan: hyvät tavat, ihmisen ja ympäristön kunnioittaminen ja hyvä kohtelu, erilaisuuden hyväksyntä, vastuuntunto, huumeiden, alkoholin ja tupakan käytön ennaltaehkäisy. Yhdistyksen eräs päätavoitteista on Sääksjärven koulun me-hengen vahvistaminen ja ylläpitäminen. Yhdistyksen johtokunta kokoontuu tarpeen mukaan. Yhdistyksen johtokunnan kokoukset ovat kaikille oppilaiden huoltajille avoimia tilaisuuksia. Yhdistys toimii eri luokkatoimikuntien yhdysjärjestönä. Toiminta konkretisoituu vuosittaisissa mahtimyyjäisissä, missä eri luokkatoimikunnat myyvät tuotteita. Yhdistys avustaa erilaisten koulun projektien toteuttamisessa. Yhdistys avustaa koulun eri tapahtumien ja tilaisuuksien järjestelyissä ja mahdollisuuksien mukaan rahoituksessa. Toimintaperiaatteita: – yhdistyksen johtokunta kokoontuu säännöllisesti - yhdistys toimii eri luokkatoimikuntien yhdysjärjestönä – yhdistys tukee oppilaita mm. jakamalla keväällä stipendejä – yhdistyksen eräs päätavoitteista on koulun me-hengen ylläpitäminen – yhdistys avustaa edelleen koulun ympäristöprojektin toteuttamisessa – yhdistys avustaa koulun eri tapahtumien ja tilaisuuksien järjestelyissä ja mahdollisuuksien mukaan em. rahoituksessa
VANHEMPAINILLAT Vanhempainiltoja järjestetään sekä koko koulun yhteisinä että eri luokkien omina tilaisuuksina. Vanhempainillat ovat tilaisuuksia, joissa oppilaiden huoltajilla on mahdollisuus tuoda ajatuksia esille ja vaikuttaa koulunkäyntiin liittyviin asioihin.
TAVOITE-ARVIOINTIKESKUSTELUT Koulussa käydään oppilaiden yksilöllisten opiskelutavoitteiden asettamiseksi sekä yksilöllisen oppimisen arvioinniksi keskusteluja, joissa ovat läsnä opettaja (esi-, luokan- tai aineenopettaja), oppilas ja oppilaan huoltaja.
LUOKKATOIMIKUNNAT Useimmilla luokilla toimii oma luokkatoimikunta, jonka tavoitteena ovat kunkin luokan omien projektien toteuttamisen avustaminen mm. leirikoulutoimikunnat sekä luokan opettajan, oppilaiden ja vanhempien välinen keskusteluyhteyden ylläpitäminen.
TIEDOTUS SÄÄNNÖLLISTÄ Tiedon kulkua kodin ja koulun välillä pidetään erittäin tärkeänä kasvatukseen ja opetukseen liittyvänä osana. Sääksjärven koulun tiedotuslehti SÄÄKSI jatkaa ilmestymistään. Myös koulun kotisivuilla julkaistaan Sääksilehti. Käytössä on 1-9 – luokilla ”Helmi-ohjelma”, jonka kautta välitetään tieto mm. oppilaan poissaolosta, myöhästymisestä, läksyistä ja muista viesteistä kotiin välittömästi.
KOTISIVU Koulullamme on oma kotisivu, jossa tietoa koulusta. Kotisivuilla on myös vanhempainyhdistyksen oma palsta.
Oppilashuolto
Oppilaskuljetukset Koulukuljetus järjestetään 1.-2. luokkien oppilaille, joiden koulumatka ylittää kolme kilometriä ja 3. – 9. luokkien oppilaille, joiden koulumatka ylittää viisi kilometriä. Kuljetus järjestetään joko busseilla tai takseilla. Asemakylän radan itäpuolelta kulkevat oppilaat ovat oikeutettuja kuljetukseen pimeään ja liukkaaseen aikaan (syyslomasta hiihtolomaan). Kuljetukseen oikeutetut saavat koulun kansliasta bussikortit. Koululautakunta tekee päätöksen esikoululaisten kuljetusperusteista. Päätöksistä tiedotetaan huoltajia esikouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Erityisestä syystä huoltaja voi anoa koulutoimen talouspäälliköltä oikeutta koulukuljetukseen. Tapauksissa, joissa lääkäri on todennut kuljetustarpeen (kirjallinen lääkärintodistus), koulukuljetus järjestetään.
Kouluruokailu Terveellinen kouluruoka kuuluu jokaiseen koulupäivään. Ruokailutilanne pyritään pitämään rauhallisena ja kiireettömänä hyviä ruokailutapoja unohtamatta. Erityisruokavalioista sovitaan terveydenhoitajan ja huoltajan kanssa yhteistyössä. Terveydenhoitaja toimittaa tiedot ruokavalioista keittiölle. Tarvittaessa erityisruokavalioita noudattaville järjestetään info-/neuvontatilaisuus. Kasvisruokavalioon siirtyvät keskustelevat terveydenhoitajan kanssa henkilökohtaisesti. Esikoululaisille ja iltapäivätoimintaan osallistuville tarjotaan välipala.
Kouluterveydenhoito Koululla on joka päivä terveydenhoitaja. Lisäksi koululla toimivat koulukuraattori ja koulupsykologi. Koululaisten terveydenhoidossa tehdään yhteistyötä lääkärin ja hammashoidon kanssa. Terveydenhoitaja pitää tarvittaessa terveydenhoitoon liittyviä oppitunteja.
Oppilashuoltoryhmät ja niiden toiminta Sääksjärven koulussa kokoontuu viikoittain kaksi oppilashuoltoryhmää 0.-6. – luokkien ryhmä ja 7. – 9- luokkien ryhmä. Alaluokkien oppilashuoltoryhmän kokoonpanoon kuuluvat: erityisopettajat Elina Sipilä, Sirpa Ritoniemi, Laura Alijoki, rehtori Seppo Siitonen, kouluterveydenhoitaja Sanna Peltola, koulupsykologi Leila Verkkala sekä koulukuraattori Marja Lehti. Yläluokkien oppilashuoltoryhmään kuuluvat lisäksi apulaisrehtori Jaana Kalliokoski, oppilaanohjaaja Soile Kotti ja erityisopettajien edustajana Immo Hietala. Tavoitteena ryhmällä on oppilaiden ongelmien ennaltaehkäisy ja esiin tulleiden vaikeuksien selvittäminen ja auttaminen yksittäisissä tapauksissa. Ryhmän tavoitteena on pyrkiä tuottamaan yksilöllisiä ratkaisuja oppilaiden erityisongelmiin sekä luomaan kouluun käytänteitä, joilla turvataan työrauha ja turvallisuus kaikille. Ryhmän tehtäviin kuuluu laatia yhdessä huoltajien kanssa henkilökohtaisia oppimissuunnitelmia, neuvotella huoltajien kanssa ja pohtia opetuksen erityisjärjestelyjä niitä tarvitseville oppilaille. Ala- ja yläluokkien oppilasryhmien yhteistyöllä siirretään tarpeellista oppilashuollollista oppilaantuntemusta oppilaiden siirtyessä yläluokille.
Laajennettu oppilashuoltoryhmä Laajennettu oppilashuoltoryhmä koostuu koulun oppilashuoltoryhmien jäsenistä, sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja seurakunnan edustajista. Ryhmään kuuluu myös koulupoliisi, lääkäri, Pilviryhmän edustaja sekä edustus Kuljun koulun oppilashuoltoryhmästä. Laajennettu oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran lukuvuodessa.
Oppilasarviointi ja todistukset
Arvioinnin tehtävä Arvioinnin tehtävä on opintojen ohjaaminen ja opiskeluun kannustaminen. Arviointi antaa tietoa oppilaalle tavoitteiden saavuttamisesta. Kannustavalla arvioinnilla vaikutetaan oppilaan persoonallisuuden kasvuun.
Arvioinnin periaatteet Esiopetuksen aikana arvioidaan lapsen koulukypsyyden kehittymistä. Perusopetuksen aikaisen (luokat 1-7) arvioinnin ja päättöarvioinnin tehtävät ja tavoitteet ovat erilaiset. Päättöarviointi koskee pääsääntöisesti luokkia 8 – 9. Oppilasta arvioidaan kannustavasti ja totuudenmukaisesti. Oppilasarviointi on yksilöllistä ja oppilasta arvioidaan opintojen aikana suhteessa opetussuunnitelmassa ilmaistuihin tavoitteisiin. Numeerisen palautteen ohella on aina mahdollista antaa sanallista arviointia. Arviointia annetaan suullisena palautteena, kurssitodistuksina, arviointikeskusteluina tai muilla tavoin.
Työskentelyn arviointi Vastuullisuus, oppimaan oppiminen ja soveltaminen kehittyvät työskentelyn arvioinnin avulla. Arviointi on jatkuvaa suullista tai kirjallista palautetta. Vuosiluokilla 1-5-lukuvuositodistukseen liitetään työskentelytaitojen ja käyttäytymisen arviointi. Työskentelyn arviointi on ikäkauteen liittyvää ja oppimisprosessia ohjaavaa. Vastuu opiskelusta ja työskentelystä kasvaa iän mukaan.
Käyttäytymisen arviointi Oppilaan käyttäytymisen tavoitteet määritellään käyttäytymisen arvioinnin kriteereissä. Oppilailta edellytetään koulun arvojen ja kasvatustavoitteiden mukaista käyttäytymistä. Käyttäytymisen arvioinnissa käytetään erilaisia muotoja. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat.
Arviointiin vaikuttavia seikkoja Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon arvioinnissa. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaita arvioidaan heidän oppimissuunnitelmiensa sekä HOJKS:ien mukaan. Maahanmuuttajaoppilasta arvioidaan hänen oppimissuunnitelmansa ja kielitaitonsa mukaan.
Opinnoissa eteneminen Kun vuosiluokan opintosuoritukset on saavutettu hyväksytysti, oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Hylätyt kurssit voi suorittaa uusintakoepäivänä tai lukukauden päätyttyä kesäkuussa sovittuna päivänä. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa tai kurssissa on hylätty ja opettajakunta arvioi, ettei hän suoriudu seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Jos oppilas on menestynyt heikosti, voidaan sopia että oppilas suorittaa vuosiluokan uudelleen. Tällöin huoltajaa kuullaan ennen päätöksen tekemistä. Huoltaja voi myös anoa luokan uudelleen suorittamista.
Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Oppilas voi edetä opinnoissaan oman opinto-ohjelman mukaan. Koululla voidaan ottaa huomioon oppilaan yksilölliset valmiudet suorittaa opintokokonaisuuksia oman opinto-ohjelman mukaan.
Itsearviointi Lukuvuoden aikana oppilaan tulee voida arvioida itseään ja saada palautetta itsearvioinnista. Itsearvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti osaamisen ja oppimisen eri alueisiin. Itsearviointia pyritään käyttämään usein oppilaan oman työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnissa. Oppilas havainnoi itseään, työskentelyprosessiaan ja työnsä tuloksia erilaisten arvioinnin muotojen avulla. Arviointi vaikuttaa oppilaan terveen itsetunnon muotoutumiseen ja minäkuvan hahmottumiseen.
Väliarviointi Sääksjärven koulussa luokilla 1-6 välitodistus annetaan suullisena palautteena arviointikeskustelussa, jossa on läsnä opettaja, oppilas ja huoltaja/huoltajat. 6. luokan arviointipalaverissa eri oppiaineita voidaan arvioida sanallisesti sekä numeroin.
Luokilla 7-9 sekä kurssiarviointi että lukuvuosiarviointi on numeerinen ja sitä voidaan täydentää sanallisesti. Luokilla 7-9 yhden jakson kurssista (alle kaksi viikkotuntia) annetaan arvio hyväksytty/hylätty. Arviointikeskustelu, johon osallistuvat oppilas, luokanvalvoja ja huoltaja/huoltajat käydään vähintään kerran vuodessa.
Lukuvuositodistus Lukuvuositodistuksessa 1.-2. - luokilla arvioidaan sanallisesti erityisesti oppilaan äidinkielen ja matematiikan opiskelua. Lisäksi opettaja voi kirjata huomioita taito- ja taideaineista. Lukuvuositodistuksessa luokilla 3-5 arvioidaan sanallisesti kaikki oppilaan opiskelemat aineet. Käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan erillisessä liitteessä. Lukuvuositodistus luokilla 6-9 arvioidaan numeroin, ja sitä voidaan täydentää sanallisesti.
KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINNIN KRITEERIT SÄÄKSJÄRVEN KOULUSSA
10 oppilas ottaa toiset ihmiset huomioon ja hyväksyy ja kunnioittaa toisen ihmisen arvoa koko kouluyhteisössä oppilas noudattaa koulun sääntöjä ja käytänteitä sekä toimii positiivisena esimerkkinä toisille oppilas ottaa oma-aloitteisesti vastuun omista teoistaan, opiskelustaan ja ympäristöstään oppilaan kielenkäyttö on esimerkillistä
9 oppilas huomioi ja arvostaa toisia ihmisiä oppilas noudattaa koulun sääntöjä ja käytänteitä oppilas ottaa aktiivisesti vastuuta omista teoistaan, opiskelustaan ja ympäristöstään oppilas käyttää asiallista kieltä
8 oppilas huomioi toiset ihmiset oppilas noudattaa pääosin koulun sääntöjä ja käytänteitä oppilas ottaa yleensä vastuuta omista teoistaan, opiskelustaan ja ympäristöstään oppilas käyttää yleensä asiallista kieltä
7 oppilas tulee yleensä toimeen muiden ihmisten kanssa oppilaalla on satunnaisia rikkomuksia koulun sääntöjä ja käytänteitä vastaan oppilas suhtautuu osin välinpitämättömästi tekoihinsa, opiskeluunsa ja ympäristöönsä oppilas häiritsee toisinaan työrauhaa oppilas käyttää joskus epäasiallista kieltä
6 oppilas suhtautuu toisiin ihmisiin toistuvasti negatiivisesti oppilas rikkoo koulun sääntöjä ja käytänteitä toistuvasti oppilas ei kanna vastuuta teoistaan, opiskelustaan tai ympäristöstään oppilas häiritsee usein työrauhaa oppilas käyttää usein epäasiallista kieltä
5 oppilas suhtautuu negatiivisesti toisiin ihmisiin ja koko kouluyhteisöön oppilas rikkoo jatkuvasti koulun sääntöjä ja käytänteitä oppilas häiritsee toistuvasti työrauhaa oppilas kiroilee ja käyttää epäasiallista kieltä
4 oppilas ei ole kurinpitokeinoin ojennettavissa
Erityistä tukea tarvitsevien opetus ja kouluhyvinvointi
Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta tai siirto erityisopetukseen perusopetuslain 17 §:n mukaisesti. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetuksessa korostuvat Sääksjärven koulun arvoista erityisesti yksilöllisyyden huomioiminen sekä terveen itsetunnon ja psyykkisen turvallisuuden tukeminen. Erityisopetuksen tavoitteena on taata jokaiselle oppilaalle yksilölliset erityistarpeet ja oppimisedellytykset huomioiva opetus ja tarvittavat tukitoimet, löytää erityistä tukea tarvitsevat oppilaat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kuntouttaa oppilasta, parantaa oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisvaikeuksien syvenemistä sekä kasvattaa erityistä tukea tarvitseva oppilas ottamaan vastuu omasta opiskelustaan, kannustaa itsensä kehittämiseen ja auttaa sopeutumaan yhteiskuntaan sen tasa-arvoisena ja itsenäisenä jäsenenä
Käytännön tukitoimet Sääksjärven koulussa
Tukiopetus Opettajan tulee antaa tukiopetusta tarvittaessa. Opettaja määrittelee tarpeen ja tiedottaa asiasta huoltajille.
Osa-aikainen eli laaja-alainen erityisopetus Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan yleisopetuksen yhteydessä pienryhmässä ja/tai samanaikaisopetuksena isossa ryhmässä. Sääksjärven koulussa toimii kolme laaja-alaista erityisopettajaa: Elina Sipilä 0.-3. – luokilla, Sirpa Ritoniemi 4.-6. –luokilla ja Immo Hietala 7.-9. –luokilla Oppilaat tulevat laaja-alaiseen erityisopetukseen opettajan arvion perusteella, huoltajien toivomuksesta ja/tai oppilaan omasta halusta sekä tutkimusten tai testien perusteella. Myös oppilashuoltoryhmä ohjaa tarvittaessa tutkimuksiin ja testeihin. Oppilaan saadessa laaja-alaista erityisopetusta säännöllisesti asiasta ilmoitetaan huoltajille. Tarvittavista tukitoimista sovitaan yhdessä huoltajien ja luokanopettajien ja luokanvalvojien kanssa. Sovitut tukitoimet kirjataan tarvittaessa Tukitoimia opetuksen järjestämiseksi- lomakkeeseen. Oppilaan edistymistä seurataan säännöllisesti. Laaja-alaisessa erityisopetuksessa olevalle laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelmat.
Luokkamuotoinen erityisopetus Sääksjärven koulussa (ns. pienluokat) Oppilas siirretään tai otetaan erityisopetukseen PL17§ 2mom. mukaisesti. Erityisopetukseen siirtäminen tapahtuu Sääksjärven koulussa kunnan yhteisesti sovitun toimenpidekaavan mukaisesti. Jokaista pienluokkaa opettaa erityisopettaja ja luokassa on vakinainen ja ammattitutkinnon suorittanut koulunkäyntiavustaja. Sääksjärven koulussa toimii viisi kunnallista pienluokkaa, kolme alaluokilla ja kaksi yläluokilla. Opetuksen tueksi hankitaan tarvittaessa teknisiä apuvälineitä. Oppilas on mahdollista siirtää takaisin yleisopetukseen opiskelemaan yleisen oppimäärän mukaisesti oppilashuoltoryhmän ja huoltajien esityksestä.
HOJKS Erityisopetukseen siirretylle oppilaalle laaditaan yhteistyössä opettajien, huoltajien ja asiantuntijoiden kanssa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. HOJKS sisältää: kuvauksen oppilaan oppimisvaikeuksista, taidoista, vahvuuksista ja kehittämistarpeista, opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet joista johdetaan opetuksen keskeiset sisällöt, oppiaineiden viikkotuntimäärät sekä luettelo niistä oppiaineista, joissa poiketaan opetussuunnitelmasta, opetukseen osallistumisen edellyttävät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit, henkilöt jotka osallistuvat opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueeseensa, oppilaan edistymisen seuranta ja arvioinnin periaatteet. Oppilasarviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen oppimäärään, joka on asetettu hänelle HOJKS:ssa. Yksilöllisestä oppimäärästä on tehtävä merkintä todistukseen.
Koulunkäyntiavustajat Sääksjärven koulun pienluokissa on tarvittava määrä ammattitutkinnon tai erityisammattitutkinnon suorittaneita koulunkäyntiavustajia. Erityislausunnolla oleville oppilaille, jotka opiskelevat yleisopetuksessa, pyritään saamaan ryhmä- tai henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja.
Nivelvaiheiden yhteistyö ja tiedonsiirto oppilaan tarvitsemista tukitoimista Tuen tarve pyritään selvittämään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Sääksjärven alueen päiväkotien kanssa järjestetään tiedonsiirtopalaveri lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen. Palaverissa ovat mukana ryhmän opettaja sekä tarvittaessa muuta henkilöstöä ja huoltajat. Päivähoidon yhdysopettaja koordinoi ja suunnittelee tukitoimia esiopetukseen siirryttäessä. Pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta voidaan päättää ennen esiopetuksen alkamista tai esiopetuksen aikana. Tiedonsiirtopalaveri järjestetään oppilaan siirtyessä esiopetuksesta alkuopetukseen. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tiedonsiirrosta huolehtivat lisäksi erityislastentarhanopettajat ja erityisopettajat. Sääksjärven ja Kuljun koulujen kuudennen luokan tiedonsiirtopalaveri järjestetään kuudennen luokan kevätlukukaudella tammi-helmikuussa. Oppilaan, jolla on HOJKS, siirtyessä toisen asteen koulutukseen laaditaan ns. siirto-HOJKS., jonka laadinnan vastuuhenkilönä toimii oppilaanohjaaja. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan siirtyessä toiseen oppilaitokseen tulee huolehtia siitä, että opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot oppilaan aiemmasta opiskelusta välittyvät vastaanottavalle koululle. Vastuuhenkilönä toimii erityisopettaja yhteistyössä oppilaanohjaajan kanssa. Luokanopettajan vaihtuessa järjestetään tiedonsiirtopalaveri.
Tutkimukset Erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle tehdään opetukseen osallistumisen edellyttämät tutkimukset koulupsykologin tai muun asiantuntijan toimesta. Esiopetusvuoden keväällä tehdään oppilaalle tarvittaessa kouluvalmiustutkimukset. Kaikki tutkimukset pyritään tekemään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tutkimusten jälkeen on koulun tukitoimien lisäksi mahdollista saada myös muuta soveltuvaa kuntoutusta.
Integraatio pienluokasta yleisopetuksen luokkaan ja päinvastoin Oppilas, jolla on HOJKS, voidaan integroida osittain tai kokonaan yleisopetuksen yhteyteen. Integraatiota voi tapahtua myös yleisopetuksesta erityisopetukseen. Integraatioluokan oppilasmäärän tulee olla riittävän pieni integraation onnistumiseksi. Integroidulla oppilaalla on tarvittaessa koulunkäyntiavustaja yleisopetuksen luokassa. Integraatio voi olla myös osa-aikaista. Integroitua oppilasta opettavat opettajat laativat HOJKS:n yhteistyössä erityisopettajan kanssa. HOJKS:an kirjataan yleisestä opetussuunnitelmasta poikkeavat oppimäärät. Yleisopetukseen integroidun HOJKS-oppilaan arviointi tapahtuu aina HOJKS:an kirjattujen tavoitteiden ja oppimäärien mukaan. Integraation onnistumista arvioidaan seurantapalavereissa, jotka toistuvat jaksoittain tai tarpeen mukaan. Integraation onnistumiseksi käytetään yksilöllisiä ja joustavia opetusjärjestelyjä (opiskeltavien aineiden palkittaminen, yksilölliset opiskeluryhmät, opettajaresurssien tarkoituksenmukainen käyttö).
Oppimateriaali
Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa käytettävän materiaalin on oltava tarkoituksenmukaista ja oppilaan omat lähtökohdat huomioivaa. Eriyttävää lisämateriaalia käytetään oppimäärien edellyttämällä tavalla, myös lahjakkaat oppilaat pyritään huomioimaan.
Yhteistyötahot Sääksjärven koulun erityisopetus ja oppilashuolto tekevät tarvittaessa yhteistyötä muiden lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa: - Sosiaalitoimi, terveystoimi, muut erityisasiantuntijat, muut tukipalvelut (poliisi, srk, nuorisotoimi, Tays, Näkövammaisten keskus, Kuulonhuoltoliitto, MLL.) - Pilvi-ryhmässä on Sääksjärven koululla edustus ja se toimii yhteistyöelimenä poliisin, nuorisotyön, terveydenhoidon, seurakunnan ja sosiaalityön välillä Lempäälässä. Ryhmä kartoittaa ja seuraa päihteiden käyttöä Lempäälän eri osissa. Ryhmän kautta on mahdollista saada tietoa ja apua koululaisten mahdollisten päihdeongelmien hoidossa. - Kerran lukuvuodessa pidetään Sääksjärven ja Kuljun koulujen yhteinen laajennettu oppilashuoltoryhmän kokoontuminen, jossa ovat mukana kaikki merkittävimmät yhteistyötahot.
