Meillä Ilmastosotureilla oli kunnia haastatella viittä kiinnostavaa asiantuntijaa Vihreää virtaa –tapahtumaa varten. Videoiduissa haastatteluissa kukin haastateltu toi omanlaisensa näkökulman ilmastonmuutokseen ja sen vaatimaan toimintaan.
Meteorologi Kerttu Kotakorpi on ollut nuoresta asti kiinnostunut säästä ja ilmastosta ja on perehtynyt asiaan syvällisesti, minkä uusi kirjakin Suomen luonto 2100 osoittaa. Hän painottaa ilmastonmuutoksen vaikutusta Suomessa, joka on käynnissä ja voimistuu edelleen. Talvet muuttuvat leudommiksi, Suomen ilmasto lämpenee ja sateet lisääntyvät. Vaikka pitempi kasvukausi kuulostaa hyvältä, on syytä huoleen. Ilmastonmuutos laskee Suomessa niiden eläinten mahdollisuuksia, jotka ovat jo valmiiksi uhanalaisia, kun taas uudet lajit leviävät etelästä ja uhkaavat kotoperäisiä lajeja. Ilmastonmuutoksesta ei voi puhua miettimättä sen pitkäaikaisia vaikutuksia. Siksi Kotakorpi katsoo pitkälle tulevaan pohtiessaan, mitä pitäisi tehdä tänään. Tilanne on hälyttävä, mutta toivoton Kotakorpi ei suostu olemaan.
Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö korostaa toimintaa kunnallistasolla. Eniten hiilidioksidipäästöjä Lempäälässä syntyy liikenteessä, ja siksi ajoneuvon ja polttoaineen valinta on olennaista. Rämö itse ajelee kaasuautolla. Hän kannustaa nuoria pohtimaan omia tulevia kulutustottumuksiaan, kun monella on autonosto edessä. Lempäälä on HINKU-kunta, mikä tarkoittaa Lempäälän laskevan hiilidioksidipäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Paikallistasolla juuri liikenteen päästöt tekevät tavoitteesta haastavan toteuttaa. Päästöihin lasketaan kunnan ulkopuolisetkin autoilijat, jotka ajavat kunnan alueella, mikä painottaa julkisen liikenteen käytön tärkeyttä. Omia valintoja liikenteen suhteen pitää pysähtyä tarkastelemaan, sillä niiden kokonaisvaikutus on suuri.
Painonnostaja Teemu Roininen nostaa esiin toisen jokapäiväisen elämänalueen, jonka valinnoilla on suuri vaikutus: hän korostaa ravinnon merkitystä. Urheilijana Roininen on tullut siihen tulokseen, ettei kasvisruokavalio ole huonontanut hänen tuloksiaan; se on parantanut yleiskuntoa. Oleellisinta on sopivan ruokavalion koostaminen niistä aineista, joita syö. Vaikka ajatellaan, että lihasvoima tarvitsee lihankulutusta, toteaa Roininen syövänsä vegaanina monipuolisemmin kuin aiemmin. Onkin tärkeää ymmärtää, että ravintovalinnoilla on valtavat vaikutukset, koska ihminen syö elämänsä aikana 30 000 ateriaa. On paljon merkitystä, sisältävätkö nuo ateriat epäkestävästi tuotettuja elintarvikkeita vai eivät. Kasvisruoka tukee terveyttä, eikä estä vakavaa urheilua. Ilmastonmuutoksen ehkäisyssä se on avainasemassa.
Rap-artisti ja aktivisti eli Karri “Paleface” Miettinen on tehnyt kirjailija Kaisa Happosen kanssa kirjan Ilmastotekokirja, joka painottaa tekojen merkitystä lamaantumisen sijaan. Hän painottaa haastattelussaankin toivoa ja toimintaa. Juuri Miettinen mainitsi edellä mainitun lukumäärän aterioista, joita ihmiset kuluttavat elämässään. Kulutustottumukset voi muuttaa merkityksellisiksi valinnoiksi, ja arkisten asioiden kautta kuka vain voi vaikuttaa konkreettisesti. Rakenteellisia muutoksia tarvitaan, mutta muutos on tapahtumassa jo. Ihmiset ovat enemmissä määrin heränneet ilmastokriisin vakavuuteen, mikä näkyy kasvavana toimintana, jolla todella on väliä. Miettinen ihailee ilmastoasiaa kuuluttavia nuoria, sillä ympäristön pitäisi olla etusijalla päätöksiä tehdessä ja siitä nuoret näyttävät hyvää mallia.
Ekopsykologi Kirsi Salonen toteaa omassa haastattelussaan luonnon merkitsevän meille monia asioita. Luonnolla on itseisarvonsa, mutta sen suojelu auttaa meitäkin monella tavalla. Omasta luontosuhteesta kannattaa pitää huolta, sillä luonto lievittää stressiä ja parantaa terveyttä. Se tekee meille hyvää, kunhan vain olemme sen huomassa. Huolehtimalla ympäristöstä emme huolehdi vain siitä; huolehdimme myös omasta hyvinvoinnistamme. Salonen korostaa tarvetta luontosuhteen palauttamiselle. Emme kulje luonnossa päivittäin, sillä metsät ovat kaukana. Luontoon pitää hakeutua varta vasten, mistä johtuen luonnon merkitys arkielämässä on hämärtynyt. Luonto on valmiina hoitamaan mieltämme, kunhan vain annamme sille mahdollisuuden ja säilytämme luonnontilaiset alueet.
Kaikista haastatteluista välittyy vahva viesti liittyen huoleen ilmaston puolesta. Huoli on ymmärrettävää ja loogista, usein myös tarpeellista, koska huoli kannustaa aloittamaan toiminnan. Huoli ei ole kuitenkaan pääasia, vaan huolen kohde. Siksi ahdistus olisi osattava siirtää syrjään ja vapauttaa stressaantunut mieli ideoinnille ja lannistuneet kädet toimintaan. Maapalloa emme voi auttaa huolehtimalla vaan toimimalla. Konkreettiset teot kuten ympäristön siivous todistavat tekojen merkitystä. Lamaannuttava ahdistus vaatii luovuttamaan, mutta teot ja yhteisöllisyys tuovat energiaa. Teoista nuoret saavat vihreää virtaa.
Teksti: Hilja-Maria Haavisto
Viimeisimmät kommentit