Toivo heräsi Ideaparkin keskusaukiolla keskiviikkona 21.9.2022 Nollapäästöpäivän tapahtumassa. Lavalla oli hieno joukko eri alojen asiantuntijoita, joilla oli näkemystä, henkilökohtaista kokemusta ja käytännöllisiä keinoja akuutin energiakriisimme ja niin kutsutun vihreän siirtymän käytännön toteuttamiseksi.
”Sähkönkäyttö on kaksinkertaistumassa maailmassa kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä. Jokseenkin kaikki toimintomme sähköistyvät. Tämä lisääntyväkin tarve on mahdollista tuottaa puhtaasti. Aurinko- ja tuulienergia ovat halvimpia energiamuotoja. Ne ovat kasvamassa nopeimmin, koska ne ovat rakennettavissa nopeasti ja kustannustehokkaasti. Ydinenergian rakentaminen on hidasta ja kallista eli se ei tule olemaan yhtä merkittävässä roolissa. Varsinkin aurinkoenergialla on valtava potentiaali. Yhdessä tunnissa maapallolle tulee yhtä paljon energiaa kuin ihmiskunta tarvitsee vuodessa. Globaalisti aurinkoenergian rakentaminen on nyt niin vilkasta, että se tulee ohittamaan kaikki muut energiantuotantomuodot 2030-luvun aikana”, totesi Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta.
Muissa puheenvuoroissa esiteltiin käytännön keinoja, millaisia ratkaisuja yrityksillä, kauppakeskuksilla, kunnilla ja meillä yksittäisillä ihmisillä ikään katsomatta on ottaa osaa energiatalkoisiin.
Tapahtumapaikkana oli Ideapark, jonka kiinteistöpäällikkö Tero Mäkelä kertoi, millä keinoin kauppakeskus on onnistunut laskemaan päästöjään. ”Parasta energiakäyttöä on käyttö, jota ei tapahdu eli säästö” paalutti Mäkelä heti puheenvuoronsa aluksi. Ideaparkissa onkin kiinnitetty erityistä huomiota energiansäästöön, kuten esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden toimintaan. Samoin kierrätyksen eteen on tehty töitä.
Aivan kauppakeskuksen läheisyydessä on kaksi varsin mittavaa aurinkopaneelipuistoa. Alueita hallinnoi Lempäälän Lämpö Oy, jonka toimitusjohtaja Toni Laakso totesi: ”Lempäälän Lämpö panostaa aurinkoenergiaan, koska tuulivoimalle ei täällä ole optimaalisia olosuhteita. Lainsäädäntö aiheuttaa pullonkauloja uuden teknologian käyttöönotossa. Emme pysty myymään itse tuottamaamme energiaa suoraan kuluttajille. Toinen iso haaste, johon haluamme löytää ratkaisun, on energian talteenotto. Marjamäen alueella on kuitenkin jo käytössä energiavarasto, joka vastaa 39 sähköauton akustoa”.
Lempäälän Lämpö on Lempäälän kunnan omistama energiayhtiö. Yhtiöllä on merkittävä rooli Lempäälän kunnan kunnianhimoisten hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Kunnan ympäristöpäällikkö Elina Laukkasella olikin HINKU-tavoitteiden osalta hyviä uutisia kerrottavana: ”Lempäälän kunnan päästöt asukasta kohti ovat vuosina 2007-2020 vähentyneet asukasta kohti 36 prosenttia, vaikka kunta on kasvanut tuona aikana erittäin voimakkaasti. Lähijunaliikenteen matkustajamäärät ovat myös ilahduttavasti nousseet viime vuosina”.
Seurakunta on Lempäälässä merkittävä toimija. Se on iso työllistäjä, sillä on hallinnassaan runsaasti erilaisia kiinteistöjä ja luonnollisesti erilaisia toimintoja, joissa energia- ja ympäristöasiat ovat merkittävästi esillä. Seurakunnan ympäristövastaava Tiina Koskinen kertoi seurakunnan tavoittelevan ympäristödiplomia. ”Kyseessä ei ole mikään pikkujuttu, vaan diplomin saaminen on prosessi, joka tulee vaikuttamaan seurakunnan jokaisen työalan omiin ympäristötavoitteisiin” totesi Tiina, joka tuli puheenvuoronsa päätteeksi paljastaneeksi, että Lempäälän seurakunta tulee saamaan ympäristödiplomin!
Lukion Ilmastosotureita edustanut Miltsu löi aluksi faktat pöytään. Ryhmän toiminta käynnistyi vuonna 2018. Soturit keräävät ja jakavat tietoa eri somekanavissa, rohkaisevat ihmisiä tekemään ekofiksuja valintoja, pyrkivät vaikuttamaan lähellä ja kaukana, ja mikä ehkä tärkeintä, pyrkivät levittämään toivoa ympäristöasioissa. Tällä hetkellä lukiossa on Sotureita noin kahdeksankymmentä eli noin joka kuudes lukion opiskelija kuuluu Soturiryhmään . ”Itse korostaisin sitä, miten tärkeää toimintaan osallistuminen on ilmastoahdistuksen lievittämisessä” sanoi Miltsu. ”On tosi tärkeää, että meitä on paljon. Yhdessä saadaan tosi paljon aikaan” jatkoi hän.
Paneelikeskustelussa asiantuntijat kertoivat, mitä kaikkea ovat tehneet ympäristön hyväksi. Laakso tunnustautui kaasuautoilijaksi. Laukkanen on kova kierrättämään ja kulkee enimmäkseen julkisilla. Järventausta pystyy tietenkin vaikuttamaan työnsä kautta, mutta on itse vähentänyt paljon liharuokaa. Koskinen nosti esille kemikaalikuorman ja totesi, että kotona etikka on kovassa käytössä. Kuvaavaa oli, että Sotureita edustanut Miltsu kertoi, ettei hänen ole tarvinnut paljon tehdä muutoksia elämäntapaansa. Hän on kasvissyöjä, liikkuu enimmäkseen julkisilla ja kimppakyydeillä ja ostaa pääosin vaatteensa kierrätettynä. ”Kouluvierailuilla meidän tavoitteena on heittää Soturitoiminnan siemeniä itämään. Missään ei ole kuitenkaan määrätty, että Soturitoiminta olisi mahdollista vain koulumaailmassa. Vastaavanlaisia ryhmiä voidaan pistää pystyyn työpaikoilla ja miksei muuallakin!” kiteytti Miltsu.
Paneeli oli osa Climate Leadership Coalition (CLC)-järjestön maailmanlaajuista #ZeroEmissionsDay eli #Nollapäästöpäivän tapahtumasarjaa. Kyseistä päivää vietetään 21.9. ”Päivän tarkoituksena on antaa maailmalle vapaapäivä Co2-päästöistä. Ylipäätään päästöjen suhteen meidän pitäisi päästä hiilijalanjäljestä kohti hiilikädenjälkeä, jossa hiilikuormamme kääntyy positiiviseksi” totesi järjestöä edustanut Sari Siitonen omassa puheenvuorossaan. Tilaisuuden juonsivat Henri Karvinen ja Linda Järventausta Lempäälän seurakunnasta, joka oli myös koko tapahtuman pääjärjestäjä.
Viimeisimmät kommentit