Valitse sivu

Vihreä joulu – olemmeko valmiit muutokseen?

joulu 18, 2020

Tämän(kin) joulun kuva? Kuva: Hanna-Tuulia Haavisto

Ilmastosoturien joulukalenteri Vihreä Joulu on johdattanut ihmisiä kohti joulua erilaisten luukkujen kautta. Jouluiset vinkit ja reseptit antavat joulunodotukseen hauskaa tekemistä ja kolumnit ja haastattelut esittelevät uusia näkökulmia ja ihmisiä, joista inspiroitua. Mutta mikä joulukalenterin nimen tausta on?

Joulu on aina tekijöidensä näköinen. Osa noudattaa vuosikymmenestä toiseen hyväksi havaittuja perinteitä Lumiukko-elokuvan ja joulukinkun äärellä, osa haluaa kokeilla vuosittain jotain uutta. Omilla päätöksillään perinteitä voi joka tapauksessa muuttaa helposti vihreämmiksi eli ekologisemmiksi menettämättä juhlan ainutlaatuista tunnelmaa tai nostalgiaa. Juhlapöydän herkuista voi kokeilla vegaanisia versioita, lahjalistaan voi lisätä aineettomia lahjoja ja elämyksiä, eikä joululomalla tarvitse matkustaa kauas. Keinoja on monia ja niistä valita itselleen sopivimmat.

Asiaa ei tule ymmärtää väärin. Tämä ei tarkoita, että omaa joulua olisi pakko muuttaa. Jos omat perinteet ovat niin rakkaita ja vakiintuneita, että niihin ei mielellään kajoa, kannattaa asiaa lähestyä toisesta näkökulmasta. Mitä osia perinteissä voisi muuttaa muuttamatta itse joulua? Onko jotain perinnettä, jota ei halua muuttaa vain sen vuoksi, että kokee velvollisuudekseen säilyttää sen myös omassa listassaan? Kaikkia esimerkiksi lapsuudenkodissa toistetuista perinteistä ei tarvitse seurata, jos ei halua. Sitä paitsi muutos tulee joka tapauksessa. Uusi vuosi, uusi joulu. Joulunvietto muuttuu perhetilanteen ja yhteiskunnallisten syiden takia joka tapauksessa, joten ei ole vaarallista kokeilla muutoksia ihan ominkin päin. Joulu on vihreämpi niille, jotka huomioivat ekologisuuden valinnoissaan.

Toisaalta vihreä joulu on vähitellen kaikkien takapihoilla, kirjaimellisesti. Vuodenaikojen ominaispiirteet muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä. Suomen sääolojen muuttuminen leudommiksi nähdään usein hyvänä asiana, mutta lumeton joulunaika saattaa olla silti monille kova pala purtavaksi. Kun lumi on pelkkää ruohoplänttien täplittämää sohjoa, tulee mieleen jouluklassikko Lumiukon loppu. Poika on saanut seikkailla vuorokauden tekemänsä ystävän kanssa, mutta jo aamulla tämä on sulanut tiehensä. Lumiukkoja voi aina tehdä uusia, totta kai. Mutta mitkä ovat ne asiat, joiden sulamiseen me emme ole valmiita? Ja mistä niitä lumiukkoja tehdään, jos lunta ei ole?

Lumiukko voi tässä yhteydessä olla jotain muutakin kuin lumesta muovailtu hahmo. Jokaisen elämässä on asioita, jotka tuottavat meillä iloa ja tunnetta johonkin kuulumisesta. Nämä asiat harvoin ovat itsestäänselvyyksiä, ja meidän onkin pidettävä niistä huolta. Kalenterimme nimi herättää pohtimaan, miten ihmiset vaikuttavat ympäristöön, ja miten ympäristön muutokset vaikuttavat meihin.

Joulu on joulu, vaikka sen viettäisi perinteistä poikkeavalla tavalla. Joulun tunnelma voi syntyä monista asioista, vaikka tämän vuoden pandemian takia monien joulunvietto muuttuu varmasti automaattisesti. Omilla teoillamme voimme vaikuttaa siihen, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus valkeaan ja toiveikkaaseen jouluun. Onhan joulu juhla, joka kokoaa sukupolvet yhteen. Joulua vietetään keskellä pimeintä aikaa, ja sitä pidetään valon ja toivon juhlana. Joulun hengen mukaisesti toivoa tulee pitää yllä, koska vain se aikaansaa tekoja.

Hanna-Tuulia Haavisto