Työelämäkoordinaattoreita lukioihin

Kari Väisänen arvostelee kovin sanoin lukiota Vieraskynä-palstalla (HS 25.9.) todeten, että ”toisen asteen yleissivistävästä koulutuksesta on tullut työelämästä irrallaan toimiva kupla.” Väisänen toteaa myös, että ”lukio-opinnot valmistavat nuoria enemmän ylioppilaskirjoituksiin kuin tulevaisuutta varten.”

Väisänen on kritiikissään täysin oikeassa. Lukioissa ei ole työelämään tutustumisjaksoa ja vaikka työelämäasioita sivutaan lähes kaikissa oppiaineissa, lukiossa opiskelu on edelleen kovin abstraktia ja teoreettista. Lukiopolku on myös hyvin raskas. Opittava aines lisääntyy ja monella nuorella vaatimustaso on korkealla, koska he tietävät, että huonoilla papereilla ei ole käyttöä jatkossa. On myös todella paljon niitä nuoria, joilla ei ole mitään käsitystä omasta tulevaisuudestaan ja siksi motivaatiotaso voi olla hyvin alhainen.

Tällä hetkellä lukioissa on menossa kova myllerrys. Uuden OPS:in myötä esimerkiksi digitalisaatio pakottaa lukioita uudistumaan ja muutos vie valtavasti kaikkien lukioissa työskentelevien voimavaroja. Voi kysyä, Väisäsen ajatusmaailmaa soveltaen, onko muutos oikeansuuntainen. Pitäisikö välineiden sijaan keskittyä sisältöihin?

Meillä on Lempäälän lukiossa ollut vuoden päivät käynnissä Opetushallituksen ja Lempäälän kunnan yhdessä rahoittama #työelämähanke. Hankkeen aikana on tehty juuri sitä työtä, johon Väisänen lukioita patistaa: tuotu lukiota voimakkaammin osaksi ympäristöään, tehty hyvin konkreettisia työelämälähtöisiä asioita ja avattu yhteyksiä lähiseudun yrityksiin ja myös valtakunnallisiin työelämän toimijoihin.

Moni nuori on päässyt paikan päälle tutustumaan kiinnostuksen kohteena olevaan ammattiin. Olemme järjestäneet työelämäpäiviä, joista onnistunein oli nuorten itse liikkeelle pistämä ja toteuttama interaktiivinen työelämäpäivä. Marraskuun alussa lukiolaisemme järjestävät samankaltaisen päivän lähiseudun kaikille 8-luokkalaisille. Kyseinen päivä toteutetaan yhteistyössä paikallisen yrittäjäjärjestön, ammatillisen oppilaitoksen, kunnan eri toimijoiden ja yläkoulujen oppilaskuntien hallitusten kanssa.

Vuodessa on tapahtunut merkittävä muutos lukiolaisten asenteissa. Vuosi sitten oli vaikeaa saada nuoria ottamaan lukioarkensa oheen ”ylimääräisiä hommia”, nyt projektien ja ylipäätään tekemisen aloitteet ja keskeiset ideat tulevat nuorilta. Syyskuun alussa toteutettu taksvärkkipäivä toteutettiin siten, että noin puolet lukiolaisistamme oli itse hankkimissaan työpaikoissa oikeissa töissä. Projekti toteutettiin yhteistyössä paikallisseurakunnan kanssa. Lukiolaiset ovat vetämässä jumppia ja osallistuvat kunnan juhlavuoden somemarkkinointiin. Suunnitteilla on myös työelämän erilaisten kelpoisuuksien ”passipäivä” yhteistyössä paikallisen opiston kanssa. Ensi vuoden toukokuussa järjestetään suuri juoksutapahtuma lempääläläisen urheiluseuran kanssa. Olemme myös saaneet opiskelijoidemme vanhemmat mukaan jakamaan omaa työelämätuntemustaan koko lukioyhteisön käyttöön.

Jonkun pitää kuitenkin ottaa huolehtiakseen muutosprosessin läpivieminen. Jokaiseen lukioon olisi hyvä perustaa työelämäkoordinaattorin tehtävä. Tämän henkilön tulisi luoda verkosto paikallisten toimijoiden kanssa ja huolehtia muutosprosessin käynnistämisestä. Kun asia on selkeästi jonkun vastuualueena, ei tule eteen hankalaa vastuunjakokysymystä. Muutosta ei kuitenkaan saa sälyttää yhden henkilön hartioille. Jokaisen opettajan tulee selvittää omia asenteitaan ja ylipäätään tietämystään modernin työelämän muutoksista. Myös opettajan työmotivaatio voi kasvaa, kun hän ymmärtää oman oppiaineensa uudet mahdollisuudet nykyisessä ja tulevassa työelämässä.

Moderni lukio ei valmista nuorta mihinkään tiettyyn ammattiin, mutta se voi olla kolmivuotinen ajanjakso, jonka aikana nuori oppii kokemuksen kautta paljon asioita omasta itsestään ja vahvistaa monipuolisesti omaa osaamistaan. Tätä asennemuutostyötä voidaan ja sitä pitää tehdä jokaisessa oppiaineessa, eikä mikään lukiossa opittu saa olla irrallaan ympäröivästä yhteiskunnasta. Työelämänäkökulma ei saa tulla kaiken muun päälle, vaan kaiken tekemisen sisään.

Tehtävä ei ole mahdoton. Varsin moni lukiomme nuori on jo ymmärtänyt sen, että oma aktiivisuus palkitaan ja että työelämään valmistautuminen alkaa jo siinä vaiheessa, kun nuori astuu lukiomme ovesta. Ainakin meille Lempäälän kunta, yrittäjäjärjestö, seurakunta, urheiluseurat ja muut kunnan toimijat ovat auliisti antaneet apua. Väisäsen mainitsema ”kupla” on siis puhkaistavissa.

Read More

Taksvärkillä rahaa turvakodille

”Pienet asiat riittävät, kuten hymy ja katse silmiin.”

dataajat

Lempäälän lukion oppilaat osallistuivat maanantaina 5. syyskuuta koulun taksvärkkipäivään. Tänä vuonna kerätyt varat menevät Tansaniassa sijaitsevan naisten turvakodin, Kimbilion hyväksi. Tämä turvakoti on Tansaniassa ainut laatuaan ja samalla, kun nuoret pääsivät tekemään hyvää, oli päivä monelle myös hyödyllinen työkokemus.

Viola vietti taksvärkkipäivänsä Ideaparkissa purkkikeräämässä rahaa Kimbiliolle. Hänelle jäi päivästä positiivinen mielipide.
– Oli mukavaa, mutta se vaati oikeanlaisen asenteen. Jos haluaa saada ihmisten huomion pienet asiat riittävät, kuten hymy ja katse silmiin, hän toteaa.

Myös Ehtookodossa taksvärkkiläisenä ollut Rauli piti päivästä.
– Toimenkuvaani kuuluivat vanhusten auttaminen ja heidän kanssaan seurustelu. Menisin sinne uudestaankin taksvärkkiin.

Molemmat ovat samaa mieltä siitä, että rahojen keräyskohde on hyvä.
– Lempäälän seurakunta tekee Tansaniassa tärkeää työtä, jota on syytä jatkaa tulevaisuudessakin, summaa Viola.

Haastattelut: Tiitus ja Olli
Juhani ja Akseli
Teksti: Ella

Taksvärkissä Technopoliksessa

  1. syyskuuta 8 Lempäälän lukion opiskelijaa sai mahdollisuuden tutustua taksvärkin kautta IT-alan tiedonhankintaan Tampereen Technopoliksella. Peetu Lippanen oli yksi heistä. Hän vietti päivän digitaalisia työmalleja kauppaavassa yrityksessä nimeltä Agendium. Mitä lelulaisten päivä yrityksen tiedonhankkijoina sitten tarkoitti?

– Aluksi käytiin läpi vähän markkinointia ja yrittäjyyttä. Itse työ oli mukavaa. Etsimme netistä mahdollisten asiakkaiden sähköposteja, Peetu valottaa.

Muun muassa sellaisten ihmisten, kuin Agendiumin toisen perustajan Ismo Paanasen kanssa vietetty päivä opetti lisää niin tietokoneen käytöstä, kuin myös vähän markkinoinnista ja yrittäjyydestäkin. Peetu ei kuitenkaan haluaisi tehdä tämän tapaista työtä jatkossa.

-Kesätyönä ehkä, mutta en juuri tuota sähköpostien etsimistä kokopäivätyönä.

Taksvärkkirahojen keräyskohteesta, Kimbilio-hankkeesta hänellä on edellisten taksvärkkiläisten tapaan hyvää sanottavaa.

– Hyvä idea auttaa heikompia, hän kehuu.

Haastattelu: Tyyne

Teksti: Ella

Read More