Työelämäkoordinaattoreita lukioihin

Kari Väisänen arvostelee kovin sanoin lukiota Vieraskynä-palstalla (HS 25.9.) todeten, että ”toisen asteen yleissivistävästä koulutuksesta on tullut työelämästä irrallaan toimiva kupla.” Väisänen toteaa myös, että ”lukio-opinnot valmistavat nuoria enemmän ylioppilaskirjoituksiin kuin tulevaisuutta varten.”

Väisänen on kritiikissään täysin oikeassa. Lukioissa ei ole työelämään tutustumisjaksoa ja vaikka työelämäasioita sivutaan lähes kaikissa oppiaineissa, lukiossa opiskelu on edelleen kovin abstraktia ja teoreettista. Lukiopolku on myös hyvin raskas. Opittava aines lisääntyy ja monella nuorella vaatimustaso on korkealla, koska he tietävät, että huonoilla papereilla ei ole käyttöä jatkossa. On myös todella paljon niitä nuoria, joilla ei ole mitään käsitystä omasta tulevaisuudestaan ja siksi motivaatiotaso voi olla hyvin alhainen.

Tällä hetkellä lukioissa on menossa kova myllerrys. Uuden OPS:in myötä esimerkiksi digitalisaatio pakottaa lukioita uudistumaan ja muutos vie valtavasti kaikkien lukioissa työskentelevien voimavaroja. Voi kysyä, Väisäsen ajatusmaailmaa soveltaen, onko muutos oikeansuuntainen. Pitäisikö välineiden sijaan keskittyä sisältöihin?

Meillä on Lempäälän lukiossa ollut vuoden päivät käynnissä Opetushallituksen ja Lempäälän kunnan yhdessä rahoittama #työelämähanke. Hankkeen aikana on tehty juuri sitä työtä, johon Väisänen lukioita patistaa: tuotu lukiota voimakkaammin osaksi ympäristöään, tehty hyvin konkreettisia työelämälähtöisiä asioita ja avattu yhteyksiä lähiseudun yrityksiin ja myös valtakunnallisiin työelämän toimijoihin.

Moni nuori on päässyt paikan päälle tutustumaan kiinnostuksen kohteena olevaan ammattiin. Olemme järjestäneet työelämäpäiviä, joista onnistunein oli nuorten itse liikkeelle pistämä ja toteuttama interaktiivinen työelämäpäivä. Marraskuun alussa lukiolaisemme järjestävät samankaltaisen päivän lähiseudun kaikille 8-luokkalaisille. Kyseinen päivä toteutetaan yhteistyössä paikallisen yrittäjäjärjestön, ammatillisen oppilaitoksen, kunnan eri toimijoiden ja yläkoulujen oppilaskuntien hallitusten kanssa.

Vuodessa on tapahtunut merkittävä muutos lukiolaisten asenteissa. Vuosi sitten oli vaikeaa saada nuoria ottamaan lukioarkensa oheen ”ylimääräisiä hommia”, nyt projektien ja ylipäätään tekemisen aloitteet ja keskeiset ideat tulevat nuorilta. Syyskuun alussa toteutettu taksvärkkipäivä toteutettiin siten, että noin puolet lukiolaisistamme oli itse hankkimissaan työpaikoissa oikeissa töissä. Projekti toteutettiin yhteistyössä paikallisseurakunnan kanssa. Lukiolaiset ovat vetämässä jumppia ja osallistuvat kunnan juhlavuoden somemarkkinointiin. Suunnitteilla on myös työelämän erilaisten kelpoisuuksien ”passipäivä” yhteistyössä paikallisen opiston kanssa. Ensi vuoden toukokuussa järjestetään suuri juoksutapahtuma lempääläläisen urheiluseuran kanssa. Olemme myös saaneet opiskelijoidemme vanhemmat mukaan jakamaan omaa työelämätuntemustaan koko lukioyhteisön käyttöön.

Jonkun pitää kuitenkin ottaa huolehtiakseen muutosprosessin läpivieminen. Jokaiseen lukioon olisi hyvä perustaa työelämäkoordinaattorin tehtävä. Tämän henkilön tulisi luoda verkosto paikallisten toimijoiden kanssa ja huolehtia muutosprosessin käynnistämisestä. Kun asia on selkeästi jonkun vastuualueena, ei tule eteen hankalaa vastuunjakokysymystä. Muutosta ei kuitenkaan saa sälyttää yhden henkilön hartioille. Jokaisen opettajan tulee selvittää omia asenteitaan ja ylipäätään tietämystään modernin työelämän muutoksista. Myös opettajan työmotivaatio voi kasvaa, kun hän ymmärtää oman oppiaineensa uudet mahdollisuudet nykyisessä ja tulevassa työelämässä.

Moderni lukio ei valmista nuorta mihinkään tiettyyn ammattiin, mutta se voi olla kolmivuotinen ajanjakso, jonka aikana nuori oppii kokemuksen kautta paljon asioita omasta itsestään ja vahvistaa monipuolisesti omaa osaamistaan. Tätä asennemuutostyötä voidaan ja sitä pitää tehdä jokaisessa oppiaineessa, eikä mikään lukiossa opittu saa olla irrallaan ympäröivästä yhteiskunnasta. Työelämänäkökulma ei saa tulla kaiken muun päälle, vaan kaiken tekemisen sisään.

Tehtävä ei ole mahdoton. Varsin moni lukiomme nuori on jo ymmärtänyt sen, että oma aktiivisuus palkitaan ja että työelämään valmistautuminen alkaa jo siinä vaiheessa, kun nuori astuu lukiomme ovesta. Ainakin meille Lempäälän kunta, yrittäjäjärjestö, seurakunta, urheiluseurat ja muut kunnan toimijat ovat auliisti antaneet apua. Väisäsen mainitsema ”kupla” on siis puhkaistavissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

48 − = 45