Työntäytyinen syksy on vienyt meitä lelulaisia taas eteenpäin. Alkuperäinen ajatuksemme Mikan kanssa elokuussa 2015 hanketta käynnistettäessä oli tuoda työelämän tietoja ja taitoja nuorten ulottuville. Suoraan sanottuna emme ole ehtineet tuota varsinaista teemaa kauheasti viime aikoina miettimään. Maailma on ottanut meidät avosylin vastaan ja uskoisin, että kaikilla hankkeeseen osallistuneilla on sellainen tunne, että he ovat jo nyt olleet mukana jossakin merkityksellisessä.
Olemme löytäneet markkinaraon. Se tiivistyy tähän: millä tavalla me voimme olla lähiympäristöllemme hyödyksi? Kaikki energiamme on keskittynyt tekemiseen. Olisi varmasti ollut hyödyllistä analysoida vielä perinpohjaisemmin erilaisia prosessin vaiheita, mutta siihen ei ole ollut kerta kaikkiaan aikaa, koska yhden projektin loputtua seuraava on kolkutellut ovella.
Hankkeen näkökulmasta selkeä käännekohta tapahtui Tampereen Messu- ja urheiluhallissa eli Pirkkahallissa Rekrytori-tapahtumassa (varsin sopiva paikka, btw) vajaa vuosi sitten. Vedin hihasta mukana olleita nuorukaisia ja kysyin, miten jatketaan. Herrojen vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: Jätä tekeminen meille! Siitä lähtien nuoret ovat olleet keskiössä.
Ratkaisu on osoittautunut loistavaksi, koska meidän nuoremme osaavat aivan mahtavia juttuja. Surullista on, että heidän lahjakkuutensa jää usein meiltä aikuisilta näkemättä. Johtuuko se siitä, että elämme eri maailmoissa, en tiedä, mutta se on opettanut ainakin minua kunnioittamaan näitä meidän nuoria aivan uudella tavalla.
Oheisessa kuvassa on juuri näitä upeita nuorukaisia, jotka käskivät Jamo-sedän syrjään. Kiitos Tatu, Juho, Antton, Sami, Aapo (keskellä upea Maria Lammentausta, Pirkanmaan Nuorkauppakamarista), Taavetti ja kiitos Salli, joka on rohkeasti tarttunut tilaisuuksiin. Mainio ryhmä sai Marialta tunnustuksen Päivä Johtajana-projektiin osallistumisesta. Ei liene sattumaa, että juuri nämä nuoret olivat niin sopivia tähänkin projektiin.
Mitä sitten tänä syksynä on tapahtunut?
Syyskauden kaksi isoa projektia olivat Lelun yhteinen taksvärkkipäivä ja marraskuun PlayHardWorkHarder-tempaus Hakkarin liikuntahallissa.
Taksvärkki-idea oli yksinkertaisuudessaan nerokas: mitä jos yhdistetään hyvän tekeminen ja työelämätaidot! Hankkeen puuhamies Sami Rantamäki avasi yhteyden seurakuntaan ja niin Lelu ja Kimbilio-hanke löysivät toisensa. Noin puolet lukiolaisista oli oikeissa töissä tienaamassa tansanialaiselle turvakodille rahaa. Kiitos vielä kerran kaikille työllistäjille! Loppusumma oli jotakin 2000+ euroa. Sillä maksetaan paikallisen työmiehen palkka 1000 päivän ajan! (Ensi vuonna uusiksi?)
PHWH-päivä oli seitsemän viikon ankara puristus. Ajatuksena oli kopioida #Lelu113 eli järjestää interaktiivinen työelämäpäivä paikallisille yläkoulun kaseille. Ihan noin helposti homma ei käynyt. Haasteita oli paljon:
- Miten esitellä eri ammatteja interaktiivisesti eli toiminnallisesti, jotta teinit jaksaisivat olla mukana?
- Mukana oli kolme eri yläkoulua (Hakkari, Sääksjärvi ja Vesilahti). Miten synkronisoida aikataulut jne?
- Venyykö liikuntahalli tällaiseen?
- Tiivistettynä: Miten luoda sellainen tapahtuma, että kasiluokkalainen kokee saaneensa jotakin hyödyllistä?
Loppuarvosana tapahtumalle oli kiitettävä-. Miinus tulee siitä, että allekirjoittanut hieman kämmäsi ilmoittautumisissa ja ilmoittautumisrulianssi jouduttiin hakkarilaisten osalta tekemään talvipakkasessa on-the-spot. Onneksi Anttonin auktoriteetti kesti koettelemuksen!
PHWH-päivän onnellinen lopputulema oli, että kun menimme kuukautta myöhemmin haastamaan Hakkariin ja Vesilahdelle samaisia kaseja perustamaan oman PHWH-ryhmänsä, homma lähti saman tien käyntiin. Sääksjärven vuoro on tammikuun alussa. Ja ihan vaan tiedoksi, meillä on teille useampiakin juttuja pureskeltaviksi! (Alla hieman esimakua…)
What next?
Vahingoista, vai sittenkin kiireestä, viisastuneina, olemme käynnistäneet kevään 2017 tapahtumien suunnittelun hyvissä ajoin.
Kuten olen viikkopäivityksissä paljastanut, Lelu on Lempäälän Kisan kanssa järjestämässä Koululiikuntaliiton maastojuoksukisoja. Kisat juostaan Hakkarin maastoissa 23.5. Tavoitteenamme on luoda festivaalimainen tapahtuma, jossa kaikki liikkuvaiset pääsevät tutustumaan erilaisiin tuntemattomampiinkin liikuntamuotoihin. Kaikenlaista muutakin häppeninkiä tuolla on tulossa, mutta siitä lisää myöhemmin.
Lelu on monessa mielessä tässä ajassa kiinni. Tammikuun 20. Lelussa vietetään Trump-iltapäivää. Koulun auditoriossa on tilaisuus, jonka otsikko on ”Minne maailma on menossa?”. Paikan päälle on tulossa asiantuntijoita aivan eturivistä. Tästäkin lisää parin viikon päästä.
Lelun oma interaktiivinen työelämäpäivä on jälleen ensi keväänä. En ole vielä kuullut tarkemmin ryhmän ideoita, mutta Iivi, Tanja, Ville ja bändi saa varmasti aikaan hienon shown, koska kokemusta on! Pelinappulat ovat kohillaan, koska paikalliset yrittäjät lähtevät liksaa kyselemättä mukaan kaikkeen (usko tai älä).
Kevään yksi mielenkiintoisimmista jutuista tulee olemaan Earth Week eli Ilmastoviikko. Olen seurannut sivusta suunnitteluryhmän eli Lauran, Anetten, Ellan, Tiinan ja Eevan tekemistä ja voin vakuuttaa, että emmeet melkoiseen keitokseen ovat olemassa. Wait and see…
Kimbilio-yhteistyö syvenee! Syksyn taksvärkki ei siis ollut pelkkä tähdenlento. Kyselin nuorilta, ketkä kokemat tansanialaiset naiset sisarikseen. Kymmenkunta nuorta nousi paikoiltaan. Kamera käy jo! Materiaalia on jo tehty ja kaikki tuntuvat olevan onnellisia, kun saavat olla tekemässä jotakin todellista ja hyvää. Ihania tyyppejä!
Tässä todisteita, jotta uskotte, että töitä on tehty!
Tiitus haastattelee yrittäjä Katja Kokkoniemeä (www.katjakoo.fi). Eetu kuvaa ja Tiia tarkkailee sisältöä.
Tiitus on kova tekemään! Tällä kertaa haastateltava mahtava taikuri Miika Korkatti, joka aina-yhtä-skeptistä meikäläistä mennen tullen. www.miikkakorkatti.com!
Lyhyesti sanottuna, Lelun #työelämähanke voi hyvin. Homma porskuttaa eteenpäin. Suunnasta ei tiedä kukaan, mutta hei! Such is life.
Kiitollisin mielin uuteen vuoteen!
t. Jamo
