Julkisoikeuden tohtori, ilmastoaktivisti ja alan monitaituri Heta Heiskanen innostaa nuoria vaikutustoimintaan. ”Nuorille pitää kertoa ilmastoasioista, mutta vastuu toimista on meillä aikuisilla” toteaa Heta Heiskanen Ilmastosoturien haastattelussa.
Moro Heta! Nimesi nousi viimeksi suuren yleisön tietoisuuteen, kun itsenäisyyspäivän vastaanotolla mahtavasti esiintyneet Biolapset nostivat sinut esikuvakseen. Kerroppa Heta alkuun hieman itsestäsi?
Olen pari vuotta sitten väitellyt julkisoikeuden tohtori, nykyinen ilmastopaneelin pääsihteeri ja erityisasiantuntija ympäristöministeriön ilmastoyksikössä. Mökkeilen, marjastan ja sienestän Mäntyharjussa ja asun Helsingissä. Vapaa-ajalla laulan myös kuorossa ja teen luovia proggiksia. Viimeaikaisista voi mainita räpin koppakuoriaisista ja Octobandin toteuttaman ja Mika Vanhasen säveltämän Flying Trees -kappaleen sanoittaminen. Koronakeväänä olen harjoitellut skeittaamista ja syksyllä kasvisten höyryttämistä.
Olet ollut mukana monen moisissa ilmastokampanjassa, kuten Ilmastoveivi-kampanjassa, jossa vaaditte hallitukselta aktiivisia ilmastotoimia. Koetko, että olet saanut niiden avulla asioita aikaan?
Vuosien varrella olin monessa eri roolissa kansalaisliikkeissä: välillä jääkarhupuku päällä, Nuorten Agenda 2030 -ryhmässä ja Allianssin jaostoissa, kouluvierailijana ja järjestöjen hallituksissa. Tutkija-aikana roolini oli antaa asiantuntijatietoa kolmannen sektorin toimijoille, mutta myös rohkaista ja innostaa esimerkiksi nuoria vaikuttamaan lainvalmisteluun. Poliitikot ovat arvioineet, että ilman voimakasta ilmastoliikettä nykyisen hallituksen tavoitteet eivät olisi yhtä kunnianhimoiset. En koe, että olisin yksin saanut aikaan paljoakaan, mutta tutkimustenkin mukaan yhteisössä on voimaa.
Entä millainen rooli sinulla on ollut Biolasten toiminnassa?
Heitin Queen-elokuvan innoittamana vuonna 2018 ilmoille ajatuksen siitä, että tarvitsisimme ilmastokonsertin. Vuosi siitä ja yli 200 vapaaehtoista lauloi ja soitti Musiikkitalon isossa Climate Aid Finland -konsertissa ilmastoylikapellimestari Johanna Almarkin johdolla. Minä suojelen sinua kaikelta video -syntyi samana vuonna yli 100 vapaaehtoisen voimin voimalauluksi ilmastotoimijoille, etenkin nuorille ja se julkaistiin nuorten ilmastokokouksessa Finlandiatalolla keväällä 2019. Biolapset esiintyivät ensimmäisen kerran tällä videolla ja olivat mukana myös Climate Aid -konsertissa. Olemme siis tehneet yhdessä musiikkia ja sanataidetta ilmaston puolesta.
Onko mielestäsi oikein puhua ilmastonmuutoksesta tai jopa ilmastokriisistä lapsille ja nuorille? Vai ovatko nämä “aikuisten murheita?
Lapsilla ja nuorilla on oikeus saada ikätasoisesti tietoa heidän tulevaisuuttaan koskevista asioista. Lapset ja nuoret seuraavat uutisia ja somea, jossa ilmastokriisiä käsitellään, joten on tärkeää että lapset ja nuoret saavat myös tietoa, mitä itse voi tehdä ja mitä aikuiset tekevät. Lapsilla on lasten oikeuksien sopimuksenkin nojalla oikeus osallistua. Lasten osallistumisoikeus tulee turvata huomioiden kuitenkin lapsen etu ja se, että lapsilla ei ole velvollisuutta osallistua. On aikuisten vastuu tehdä riittävät ilmastotoimet.
Olen surullinen, että osa lapsista ja nuorista kohtaa todella rankkaa vihapuhetta, jos he puhuvat ja toimivat ilmaston hyväksi. Aikuisten velvollisuus ja vastuu on myös suojella lapsia. Vetoan aikuisiin, että lapsiin ja nuoriin kohdistuva vihapuhe lakkaisi ja viranomaiset tekevät kaikkensa sen eteen, että vihapuhe saadaan kitkettyä.
Olen itse saanut nuorena lukiossa tujakan annoksen tietoa ilmastokriisistä ja se on ollut ratkaisevaa kaikkien isojen valintojeni kannalta. Tuolloin havahduin ja teimme opettajan tuella erilaisia projektitöitä. Ne projektityöt veivät ensimmäiseen mielenosoitukseen ja tapaamaan silloista ympäristöministeriä, kun teimme ilmastokasvatusvideota, jossa Jaska Jääkarhu seikkaili. Lukiossa osallistuin myös kaverini kanssa National Geographicin järjestämään ilmastokilpailuun, jonka voitimme. Energia-Piilaakso idea vei meidät lopulta tapaamaan Ruotsin kuningasta. Myöhemmin opinnoissa erikoistuin ilmastokriisiin ja ihmisoikeuksiin, jota käsittelin lopulta väitöskirjassakin.
Tunnetko sinä ahdistusta ympäristön tilasta? Mitä teet, jos ahdistaa?
Ajoittain kyllä. Puhutaan kuitenkin valtavasta kriisistä, jonka ratkaisemiseksi ei tutkijoiden mukaan paljonkaan aikaa. Lähivuodet ratkaisevat. Luonto ja mökkeily on itsellä maadoittava tekijä. Kun pysähtyy katsomaan horisonttia tutun järven rannalla tai kävelemään metsäpolkuja ristiin rastiin, mieli rauhoittuu.
Mitä ajattelet ilmastonmuutoksesta käytävästä keskustelusta? Pitäisikö sitä sinun mielestäsi muuttaa? Miten?
Ilmastokeskustelu on monesti vastakkainasetteluun perustuvaa. Toivoisin, että keskittyisimme enemmän ratkaisuihin ja etenkin isoihin ratkaisuihin: lakeihin, veroihin, tukiin ja innovaatioihin. Yksittäisistä päästölähteistä esimerkiksi betoni/sementti, metalli ja turvetuotanto muodostavat isosti päästöjä kotimaassa. Liikenteessä ja asumisessa on myös mahdollista tehdä merkittäviä päästövähennyksiä vaihtamalla esimerkiksi öljylämmitys kestävämpään vaihtoehtoon. Autoilusta edes osan matkoista korvaaminen lyhyimmillä matkoilla pyöräillen tai kävellen vaikuttaa päästöjen lisäksi myös terveyteen sekä säästää rahaa. Ruokavaliossa ruokahävikin sijaan isoin päästövaikutus on proteiinivalinnoilla. Vegaaniksi kaikkien ei tarvitse ryhtyä, vaan esimerkiksi suosimalla kotimaisen perunan ja juuresten sekä marjojen rinnalla kotimaista pikkukalaa, syö varsin ilmastofiksusti ja terveellisesti. Monet yksilötason ratkaisut, kuten energiatehokkuuden parantaminen, tuottavat myös ihmisille taloudellista säästöä. Se saattaa motivoida osaa ihmisistä ilmastotekoihin itse päästövähennyksiä enemmän.
Toimit myös Ympäristöministeriön erityisasiantuntijana. Kun katsot EU-asioita sisältäpäin, uskotko, että tavoitteet kyetään saavuttamaan ja ilmastomuutos pidettyä toivotussa kahden asteen tavoitteessa?
EU:lle on tekeillä ilmastolaki ja esimerkiksi sillä tulee olemaan erittäin tärkeä rooli. Ilmastorahoitus on myös suurempaa kuin aiemmin ja ilmasto huomioidaan talouden elvytyksessä. Kotimaassa uudistetaan parhaillaan ilmastolakia, jotta se olisi entistä vahvempi ja siihen kirjataan hiilineutraalisuus-tavoite 2035. Lisäksi tänä vuonna on ollut tekeillä tiekarttoja, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ja ilmasto- ja energiastrategia. Paljon siis on suunniteltu ja suunnitteilla, mutta toki myös jo tehty. Moni kunta on erittäin aktiivinen. Lahti on ensi vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki ja pieni Ii on kokoaan suurempi ilmastojohtaja jo maailmanlaajuisesti.
Miten aiot viettää joulua? Millaisia herkkuja on joulupöydässänne?
Vietän pitkän joululoman. Odotan lukemista ja ulkoilua valoisaan aikaan. Joulupöydästä löytyy kotimaisista juureksista tehtyjä laatikoita, joista lanttulaatikko on oma lempparini.
Viimeisimmät kommentit