Adventit

Adventit

Adventti tarkoittaa joulua edeltävää vajaata 4 viikon jaksoa kristillisessä kirkollisessa kalenterissa. Kirkko vuosi on keskiajan lopulta lähtien alkanut ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Adventtisunnuntait ovat neljä joulu edeltävää sunnuntaita. Adventit ovat kirkollisia tapahtumia joita me vietämme ennen joulua edeltävinä sunnuntai päivinä ja kirkossa on uskonnollinen adventti hartaus jonne halukkaat ihmiset pääsevät kuuntelemaan raamatun tekstiä (Uskonpuhdistuksen kirkoissa päivän päätekstinä on keskiajan perinteen mukaisesti kertomus Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin. Jeesus ei tullut Jerusalemiin maallisten valtiaiden tavoin, vaan nöyränä, aasilla ratsastaen. Näin hän liittyi Sakarjan kirjan profetiaan rauhan kuninkaan tulemisesta. Tähän viittaa myös päivän nimitys nöyrtymisen adventti). Adventit ovat 1.advetti on 1.12, 2.adventti 8.12, 3.adventti 15.12 ja 4.adventti on 22.12. Aikaisemmin adventtiaikana oli tapana harjoittaa katumusta ja paastota. Adventtiajan jälkeen tulee 12 päivän kestävä jouluaika, joka kestää joulupäivästä loppiaiseen. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa joulunajan katsotaan nykyään alkavan jouluaattona puolenpäivän aikaan. Mikäli jouluaatto sattuu sunnuntaiksi ja näin ollen samaksi päiväksi neljännen adventtisunnuntain kanssa, käytetään siis aamupäivällä violettia liturgista väriä, mutta iltapäivän ja illan tilaisuuksissa valkoista. Adventtien jälkeen aletaan viettämään joulua 24.12 silloin julistetaan joulurauha eli silloin ei saa enää tapella, huutaa tai edes riidellä. Adventtiajan raamatuntekstit puhuvat Kristuksen tulemista 4 muodossa

–         Jumalan tuleminen ihmiseksi Jeesus-lapsessa (Kristuksen ensimmäinen tuleminen)

–         Jeesuksen tuleminen lupausten täyttäjänä kansansa keskelle

–         Kristuksen tuleminen sanassa ja pyhissä sakramenteissa seurakunnan keskelle ja ihmisten sydämiin

–         Kristuksen tuleminen kaikkeuden Herrana aikojen lopulla (Kristuksen toinen tuleminen).

Nämä näkökulmat ilmenevät myös adventtipyhien latinankielisissä nimissä, joita esimerkiksi Turun piispa Eerik Sorolainen käytti Postillassaan (1621). Neljäs adventtisunnuntai omistetaan useimpien kirkkojen tavoin lasta odottavalle Marialle. Ensimmäinen adventti on säilyttänyt asemansa yhtenä suosituimpien kirkossakäyntipäivien joukossa. Kun kirkossakäyntejä viimeksi tilastoitiin valtakunnallisesti vuonna 2007, ensimmäisenä adventtina kävi laulamassa Hoosiannaa vajaat 137 000 suomalaista.