Runebergin päivä 5.2.
5. päivä helmikuuta vietetään Johan Ludvig Runebergin päivää.
J.L Runeberg oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija & toimittaja, jonka teokset ovat hyvin isänmaallisia. Runeberg oli ollut arvostettu Ruotsissa ja hänen teokset vaikutti suuresti koko ruotsinkieliseen kirjallisuuteen. J.L Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana.
Runeberg sairasti lapsuudessaan risataudin, joka johti rauhasturpoamisiin jolloin Runebergin fyysinen kehitys hidastui sairauden johdosta niin, että hän oppi kävelemään vasta kolmen tai neljän vuoden ikäisenä.
Runeberg suoritti ylioppilastutkinnon Turussa 1822 ja aloitti seuraavana vuonna Turun akatemiassa filosofian opinnot
Runeberg liittyi pohjalaiseen osakuntaan, johon myös kuuluivat Johan Jakob Nervander, J.V Snellman ja Elias Lönnrot.
Runeberg muutti Helsinkiin 1828. Siellä perustettiin 1832 Helsingfors Morgonblad -lehti, jonka ensimmäinen toimittaja Runeberg oli. Helsingin-vuosinaan Runeberg asui useissa eri osoitteissa eri puolilla kaupunkia. Alkuvuonna 1837 Runeberg sai Porvoon kymnaasin eli lukio roomalaisen kirjallisuuden lehtorin viran ja perhe muutti pysyvästi Porvooseen. Opettajanuransa ohella hän toimitti Borgå Tidning -lehteä vuosina 1838–39. Runeberg toimi opettajana aina eläkkeelle siirtymiseensä asti vuonna 1857 ja keskittyi sen jälkeen kirjoittamiseen. Hän halvaantui vuonna 1863 saatuaan metsästysretkellä aivoverenvuodon ja vietti loppuelämänsä pääasiassa vuodepotilaana. Runeberg sai professorin arvon 1844.
Runebergin tunnetuin teos on Vänrikki Stoolin tarinat. Runot kertovat vuosien 1808–1809 Suomen sodan sankareista. Avausrunosta Maamme (Vårt land) sävellettiin myöhemmin Suomen kansallislaulu. Runeberg loi niin kutsutun suomalaisen sarjan, joka käsittää kolme eeposta: Hirvenhiihtäjät, Hanna ja Jouluilta. Runeberg oli Suomea kuvanneiden joukossa ensimmäinen, joka jäsensi maan esteettisesti ja kokonaisvaltaisesti. Runebergille on pystytetty kahdeksan patsasta.
Runebergin kodista tehtiin museo vuonna 1822 Suomen valtion ostettua talon irtaimistoineen.
Runebergin päivänä syödään Runebergin torttuja, jotka ovat mantelilla ja arrakkipunssilla tai rommilla maustettu. Sen päällä on tavallisesti vadelmahilloa sokerikuorruterenkaan ympäröimänä.
RUNEBERGINTORTUN HISTORIA
Usein kuullun käsityksen mukaan runebergintortun kehitti J.L Runebergin vaimo Fredrika Runeberg, jonka tiedetään tehneen miehelleen korppujauhoista, keksinmurusista ja manteleista omenahillolla ja sokerikuorrutuksella koristeltuja leivoksia. Tarina kertoo, että Runebergillä oli makean nälkä, joten hän pyysi vaimoltaan jotain makeaa, mutta tällä ei ollut mitään makeaa. Fredrika päättikin tehdä aineksista leivonnaisen mitä hänellä oli. Fredrika Runebergin 1850-luvulta peräisin olevassa reseptikirjassa on kyseisen leivoksen ohje, joka kuitenkin lienee muunnelma alun perin porvoolaisen kondiittorimestarin Lars Asteniuksen 1840-luvulla luomasta tortusta.
