Pojat keskeyttävät koulut useammin kun tytöt

Pojat keskeyttävät lukio- tai ammattiopintonsa puolitoista kertaa enemmän kuin tytöt, selviää Opetushallituksen tilaamasta raportista.

Keskeyttämiseen vaikuttaa myös vanhempien matala koulutustaso ja yhteiskunnallinen asema sekä se, ettei opiskelija ole päässyt suorittamaan ensisijaisesti hakemaansa tutkintoa.

Keskeyttäminen voi syrjäyttää koulutuksen lisäksi myös yhteiskunnasta, vaikka aina niin ei tietenkään käy. Osa keskeyttäjistä haluaa esimerkiksi vaihtaa alaa ja alkaa siksi opiskella toista tutkintoa ja sellaiset keskeytykset ovat yleensä myönteisiä.

Taloudelliset vaikutukset ovat suuria. Jokainen ammattitutkintoa suorittava opiskelija maksaa yhteiskunnalle vuodessa keskimäärin 10 500 euroa. Kun keskeyttäjiä on 9 000 vuodessa, puhutaan laskennallisesti jo melkein 95 miljoonasta eurosta vuodessa.

Tämä lasku liittyy myös niin sanottuihin myönteisiin keskeyttäjiin, jotka aloittavat eri alan tutkinnon suorittamisen.

Valtion tavoitteena on saada nuoret nopeasti valmistumaan ja sitten töihin. Näin työuria saadaan pidennettyä alkupäästä.

Noin puolet lukion tai ammattikoulun keskeyttäneistä oli töissä viisi vuotta sen jälkeen kun he olivat aloittaneet sittemmin keskeytyneet opinnot. Niistä, jotka eivät olleet työssä tai opiskelleet jotain muuta, puolet oli työvoiman ulkopuolella.

Tässä joukossa on todennäköisesti lapsia kotona hoitavia, sairaita tai maasta muuttaneita, mutta todennäköisesti myös yhteiskunnasta syrjäytyneitä.