Viikon Lemmikki: Suomen pystykorva
Suomen Pystykorva
Suomenpystykorva on rakenteeltaan neliömäinen, hyväryhtinen ja kestävä, keskikokoa pienempi pystykorvainen koira. Se on eloisa ja liikkuu nopeasti ja keveästi.
Luonne Ja Käyttäytyminen
Rotumääritelmän mukaan suomenpystykorva on vilkas, rohkea, tarmokas ja peräänantamaton metsästyskoira. Se on hyvin uskollinen isännälleen. Vieraisiin koira suhtautuu usein epäluuloisesti, mutta rodun luonne on viime aikoina kehittynyt avoimemmaksi ja sosiaalisemmaksi. Rodulla on myös melko voimakas vartioimis- ja reviirinpuolustusvietti. Suomenpystykorva haukkuu herkästi, joskus jopa häiritsevästi, mikä selittää rodun vähäisen suosion taajamissa. Suomenpystykorvat ovat myös hyviä seurakoiria.
Rodun Nykytilanne
Nykyään suomenpystykorvia löytyy melkein kaikkialta maailmasta. Suomen lisäksi rotua esiintyy Ruotsissa, Norjassa, Englannissa, Yhdysvalloissa, Hollannissa, Kanadassa ja Ranskassa. Lisäksi Australiassa ja Uudessa-Seelannissa rodun suosio on kasvamassa.
Omat Kokemukset
Omien kokemuksieni puolesta, siskollani on pystykorva, joka viihtyy paljon ulkona leikkimässä ja muuten vaan vapaana.
Pystykorvat ovat seurakoiria, jotka viihtyvät erittäin hyvin muiden koirien kanssa. Niille on suositeltua olla leikkikaveri, jonka kanssa leikkiä, sillä niille tulee tylsää erittäin nopeasti. Jos niillä ei ole leikkikaveria niin niiden käytös muuttuu nopeasti. Niistä tulee vilpittömiä, eivätkä ne tottele sääntöjä niin helposti.
Metsästäjät käyttävät Suomen pystykorvia metsästykseen sillä ne ovat erinomaisia metsälintujen metsästäjiä. Niitä käytetään myös hirvien sekä pienpetojen metsästykseen. Esimerkiksi setäni metsästää ja hänellä on 2 Suomen pystykorvaa.
Miksi hankkisit Suomen pystykorvan?
Suomen pystykorvat ovat erittäin hyviä seuraeläimiä.
Ne vaativat paljon huomiota, joka saattaa olla ihan mukavaa joillekkin.
Ne sopivat hyvin lapsiperheille, pariskunnille ja hyvin liikunnallisille ihmisille.
Jos olet metsästäjä perheessä, niin ne sopivat erittäin hyvin teille, sillä ne ovat metsästäjiä.
LÄHDE: Wikipedia ja omat kokemukset