Peliarvostelu: Need for speed: Rivals
Need for speed: Rivals peliä varten Electronic Arts kokosi täysin uuden pelistudion. Ghost Gamesin työntekijöiden joukosta löytyy Forza Horizonin, Need For Speed pelisarjan sekä Project Gotham Racing pelien parissa työskennelleitä tekijöitä. Tämä näkyykin pelissä kaikin tavoin.
Rivals tuo takaisin tutun poliisit vastaan rosvot leikin, mutta pienellä käänteellä. Nimittäin vanhan tutun yksinpelin sijaan Rivalsia on mahdollista pelata vain netissä. Tietenkin on olemassa offline-mode, jossa normaalit pelaajat korvataan boteilla, mutta pelin parhaat palat sijoittuvat kuitenkin monipeliin. Rivalsissa on oikeastaan turha puhua juonesta, sillä pelaajan pitää tehdä erilaisia tehtäväpaketteja vapaassa maailmassa. Tehtäviä on yleensä kolme tai neljä, ja ne vaihtelevat esimerkiksi tietyn pistemäärän keräämisestä vaikkapa tietynlaisien kisojen läpäisemiseen. Kun tehtävät on saanut tehtyä, pitää pelaajan palata majapaikkaansa. Poliiseilla majapaikka on poliisiasema, pahiksilla taas tietenkin salainen piilo jossain kartalla. Määränpäät löytää helposti pelin GPS-paikantimen avulla. GPS onkin pakollinen apuväline pelatessa. Myös karttaa tulee vilkuiltua vähän väliä esimerkiksi verkkopelitehtäviä suorittaessaan ja muita pelaajia löytääkseen.
Valitettavasti vanhojen Need For Speedien tuttu kaupunkimaisema on korvattu maaseudulla. Kartta on suhteellisen laaja joten välillä ongelmana voi olla muiden pelaajien löytäminen. Pelin alussa saat valita haluatko lähteä uralle liikennesäännöistä piittaamattomana katukuskina vai näitä jahtaavina poliiseina jotka tekevät mitä tahansa pysäyttävänsä kaahailijat. Päätös ei tietenkään jatku ikuisesti sillä puolta voi vaihtaa milloin tahansa. Pelin huonoja puolia on samojen jatkuvien tehtävien hakkaaminen niin kauan, että saat ostettua uusia varusteita, autoja ja muuta tarpeellista ja kaupunkien kokonainen puute, mutta näistä huolimatta Rivals on vapaarallia parhaimmillaan.
