Kekri

Ennen uskottiin, että kekriaattona aika oli laadultaan erilaista. Ihmiset otaksuivat, että näkyvän maailman rajat olivat ohuimmillaan. He epäilivät, että esi-isien henget liikkuivat pimeässä illassa ja yössä. Siksi ulkosalla pidettiin tulia, taloissa valvottiin yhdessä ja oltiin tarkkoja siitä, millä enteillä seuraava aamu alkoi. Suomessa Kekriä onkin vietetty jo 5000 vuotta, aina siitä lähtien kun taloissa asunut ja karjaa hoitanut vasarakirveskulttuuri asettui tänne. Juhlan taustalla on ikivanha eurooppalainen maanviljelyskulttuuri, joka on tehnyt Euroopan Euroopaksi. Sillä ei alkujaan ollut vakinaista kalenteriin sidottua ajankohtaa, vaan se määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan, mutta viimeistään 1800-luvun alusta sen ajan­kohdaksi vakiintui pyhäinmiestenpäivä marraskuun alussa.

No mikä on Kekrin alkuperä?

Sana kekri tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä, ja kekri merkitsi myös vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä. Sana esiintyy eräissä murteissa myös muodoissa köyri tai keyri. Mikael Agricolan mukaan Kekri olisi alkujaan ollut jumalolennon nimi. Kekri (eli keyri) perustuu indoeurooppalaisen kantakielen sanavartaloon ger- (yee-ro*), jonka merkitys on ”käydä, ottaa askel”. Sanan nykyisiä muotoja englannissa ovat gear eli vaihde sekä year eli vuosi. Juhlan alkuperäinen eurooppalainen nimitys on siis säilynyt vain Suomessa.

Kekri Lempäälässä

Lempäälässä on järjestetty jo useina vuosina Kekritapahtumia joilla on jo pitkät perinteet. Viimeisin Kekritapahtuma järjestettiin Lokakuu 2015. 25.10.2015-12:00-14:00 | Kuokkalan museoraitti – Kuokkalantie 14