Esimerkkejä 9.luokkalaisten upeista tilastotöistä nyt nähtävillä!
Menneinä viikkoina luokasta toiseen on kiertänyt ysiluokkalaisia mitä erikoisempien lappujen kanssa. Parhaimpina päivinä yhdelle tunnille mahtui jopa viisi eri kyselyä, mikä sai opettajatkin tuskailemaan. Tälle kaikelle on kuitenkin hyvin yksinkertainen syy, yhdeksännenluokan matematiikan tilastotyöt. Kyseinen projekti saa joka kevät oppilaita liikkumaan laumoittain utelemassa mitä kummallisempia asioita. Olet luultavasti itsekkin jo törmännyt heihin?
Kysely on vain alku pitkälle työlle, sillä sen jälkeen lasketaan tulokset, merkitään ne muistiin, laaditaan erilaisia taulukoita, kirjoitetaan kuvaukset ja se saatetaan jopa esittää. Projektiin kuluu aikaa useampi viikko, joten jos sinua jo tympii tämä iänkaikkinen lappujen täyttäminen, ei hätää, sinäkin saat kiusata toisia, kun sinulla on tilastotyö työnalla.
Mutta mitä tänä keväänä on jo kyselty?
Johdanto
Päätin tehdä tilastotyöni koululaisten viikkorahasta. Koin aiheen mielenkiintoiseksi, koska aihe kiinnosti minua. Aloitin työn tekemisen tekemällä kyselykaavakkeen, jossa kysyin perustietojen lisäksi oppilaiden rahan ansaitsemisesta. Otoksen suuruus on 104 oppilasta eli kaksi seitsemäsluokkaa, kaksi kahdeksasluokkaa ja kaksi yhdeksäsluokkaa.
Hypoteesi
Oletan että yhdeksäsluokkalaisilla on enemmän pankkikortteja kuin seitsemäs luokkalaisilla. Uskon myös että enemmistö koululaisista saa rahaa lahjana. Yhdeksäsluokkalaisilla on myös enemmän kesätöitä kuin seitsemäsluokkalaisilla, samoin pojilla enemmän kuin tytöillä. Tulottomien oppilaiden määrän luulen olevan pieni. Voi myös olettaa että suuri osa oppilaista joutuu tekemään kotitöitä viikko- tai kuukausirahansa eteen.
Yllä oleva ympyrädiagrammi kuvaa tutkimusryhmän ikä- ja luokka jakaumaa. Kuvaajaa tutkiessa voi huomata että vastanneista tyttöjä on enemmän kuin poikia. Ikäjakauma on huomattavasti tasaisempi kuin sukupuoli jakauma. Mielenkiintoista oli huomata että kahdeksasluokkalaisia tyttöjä oli yli puolet enemmän kuin poikia. Tasaisin ikäjakauma on yhdeksännellä luokalla. Alla oleva kuvaaja kuvaa koko otoksen sukupuoli jakaumaa. Kuvaajasta näkyy että tyttöjä on enemmän kuin poikia.
Tämä histogrammi kuvaa eri tapoja ansaita rahaa ja kuinka suuri osa kustakin luokka-asteesta saa rahansa kyseisellä tavalla. Kuten arvata saattaa lähes kaikki, iästä riippumatta, saavat rahaa lahjana syntymäpäivänään, jouluna tms. Kesätöitä tekemällä yhdeksäsluokkalaiset ansaitsevat enemmän kuin nuoremmat, sillä he saavat töitä helpommin ikänsä puolesta.
Lähes puolet yhdeksäsluokkalaisista sai joko viikkorahaa tai kuukausi rahaa, mutta kukaan ei saanut viikkorahaa tekemättä kotitöitä. Vajaa kymmenesosa sai kuukausi rahaa tekemättä kotitöitä, viidesosa sai viikkorahaa tekemällä kotitöitä ja vajaa viidesosa sai kuukausirahaa tekemällä kotitöitä. 15% sai rahaa kesätöistä ja yhdellä vastaajista ei ollut tuloja.
Kahdeksasluokkalaisien vakituisista tuloista suurempi osa on viikkorahaa kuin yhdeksäsluokkalaisilla. Kahdeksasluokkalaisilla oli myös huomattavasti vähemmän kesätöitä, jonka syynä on heidän ikänsä. Muuten tulokset olivat aika samanlaisia kuin yhdeksäsluokkalaisilla.
Seitsemäsluokkalaisista pienempi osaa saa kuukausi- tai viikkorahansa tekemättä mitään kuin yhdeksäs- tai kahdeksasluokkalaisista. Seitsemäsluokkalaiset saavat rahaa enemmän lahjoina kuin ylemmillä luokilla olevat. Viikkorahaa saavia on kaksi kertaa enemmän kuin kuukausi rahaa saavia. Uskon että se johtuu siitä että vanhemmat eivät luota vielä heidän rahan käyttöönsä joten raha annetaan pienemmissä erissä useammin.
Kaavakkeessa kysyttiin myös, omistaako vastaaja pankki korttia. Kuten alla olevasta kuvaajasta näkee, yhdeksäsluokkalaisilla on pankkikortteja huomattavasti enemmän kuin nuoremmilla. Kaikista tasaisin kortillisten ja kortittomien jakauma on tasaisin kahdeksannella luokalla. Yllättävää oli pankkikorttien määrä seitsemännellä luokalla. Odotin sen olevan paljon pienempi. Mielenkiintoinen huomio oli että pankkikortteja oli pojilla suhteellisesti enemmän kuin tytöillä.
Yhteenveto
Kaikki hypoteesissa tekemäni oletukset osuivat oikeaan. Ainoa poikkeus oli se että seitsemännellä luokalla tytöillä oli enemmän kesätöitä kuin pojilla toisin kuin oletin. Kaiken kaikkiaan tuloksissa ei ollut mitään kovin yllättävää ja työ onnistui suunnitelmien mukaisesti.
-Elämäntapa tutkimus
Johdanto
Teimme elämäntapoja käsittelevän tilastotyön. Päätimme aiheen sen perusteella, että meitä molempia kiinnostaa nuorten terveys ja hyvinvointi sekä se vaikuttaa myös koulutyöskentelyyn. Elämäntavoilla on suuri merkitys terveyteen. Kysymykset oli helppo keksiä, myös vastaukset olivat hyvin yksimielisiä.
Toteutimme tutkimuksen kyselylapuilla. Kyselyihin vastasi 87 henkilöä ja kiertelimme tasaisesti eri luokka-asteiden tunneilla luvan saadessamme sitten oppilaat vastasit vastasivat niihin parissa minuutissa. Kysyimme vastaajan sukupuolta ja luokka-astetta, kolme kyllä/ei kysymyksiä sitten vielä vaihtoehtokysymyksen.
Tutkimuksen pohjalta teimme muutaman kaavion ja taulukon. Joissain niistä jaoimme porukan sukupuolen ja luokka-asteen mukaan. Saimme jotenkuten totuudenmukaisia vastauksia, jotka vastasivat odotuksiamme.
Kyselyn kysymykset ja niiden vastausten tutkinta
Kyselyssä vastattiin kysymykseen: Elätkö mielestäsi terveellisesti? Siihen vastattiin joko kyllä tai ei. Emme mielestämme saaneet totuudenmukaisia vastauksia. Yhdeksänluokkalaiset vastasivat mielestämme rehellisimmin.
Jos nyt kuitenkin oletettaisiin, että kyselyn vastaajat vastasivat rehellisesti. Kaavio kertoo, että jokaisella ikäluokalla enemmän tai yhtä paljon pojista elää mielestään terveellisesti kuin tytöt. Ja jos katsotaan eri luokka-asteiden vaihteluja niin seitsemänneltä luokalta lähtien on oppilaiden elämäntapojen terveellisyys laskenut.
Jokaisella luokka-asteella kuitenkin tytöistä sekä pojista yli 50% elää mielestään terveellisesti.
Aloittaminen?
Kysyimme, kuinka moni on yrittänyt aloittaa terveelliset elämäntavat, joihin kuuluu esimerkiksi säännöllinen liikunta sekä makeisten ja ruutuajan vähentäminen. Kyselyssä selvisi, että keskimääräisesti tytöt ovat yrittäneet aloittaa terveellisiä elämäntapoja prosentuaalisesti enemmän.
Tulokset ovat vaihtelevia eri luokka-asteiden välillä. Seitsemännellä luokalla jopa 88% on yrittänyt aloittaa terveellisiä elämäntapoja, mutta seitsemännen luokan pojista vain 40%. Sukupuolten välillä on siis selvää vaihtelevuutta.
Kahdeksannen luokan tytöistä 81% ja pojista 90% on yrittänyt aloittaa terveellisiä elämäntapoja.
Yhdeksännen luokan tytöistä 94% ja pojista 79%. Tässä kysymyksessä sukupuolten välillä näkyy vaihtelua, mutta ei selkeää vaan vaihtelevaa.
Onko elämäntavoissa pysytty?
Kysyimme, kuinka moni on pysynyt tavoitteessaan, eli pitäytynyt säännöllisessä liikunnassa sekä makeisten ja ruutuajan vähentämisessä. Tässä selvisi, että tytöt ovat melko tasaisesti pysynyt päämäärissään tasaisesti noin 60-80% paikkeilla. Kahdeksas-Yhdeksäs luokkalaiset eli yleensä 14-16- vuotiaat pojat ovat tilaston mukaan panostaneet elämänlaatuunsa tällä saralla paremmin.
Seitsemännen luokan pojista vain 50% pysyi tavoitteissaan, kun taas tytöistä 71%. Seitsemännen luokan sukupuolilla on 20% ero. Mistä se johtuu? Kenties tytöillä on enemmän motivaatiota kuin pojilla vai onko tytöillä enemmän ulkonäköpaineita kuin pojilla.
Jos ei pysynyt terveellisissä niin sai vastata, että miksei. Vastauksia oli muun muassa ei jaksanut, ei kiinnostanut, en oikee pystynyt ja elän terveellisesti muutenkin. Osa ei laittanut siihen mitään vaikkei siinä pysynytkään.
Kyselymme viimein kysymys oli: Mitä muutit elämäntavoissasi? Se oli neljä eri vaihtoehtoa: a) ruokavalio b) liikuntatottumuksia c) ruutuaikaa d) muuta, mitä? D vaihtoehtoon tuli erilaisia vastauksia muun muassa enemmän unta yöllä, ´´sosiaalisuutta´´ lisää harrastuksia, kaikkea ja vapaa-aikaa Ympyrädiagrammissa näkyy kuitenkin viides ja kuudeskin vaihtoehto. Viides oli, että vastaaja ympyröi monta vaihtoehtoa ja kuudes ettei mitään.
Tuloksista näkyy, että moni vastaajista ympyröi enemmän kuin yhden vaihtoehdoista. Toiseksi eniten ei muutettu mitään, kolmanneksi liikunta tottumuksien muuttaminen, neljänneksi ruokavalion muuttaminen, viidenneksi tuli yhtä paljon ruutuaikaa ja muuta.
Vastauksien eroja oli, mutta ei selkeitä eroja luokka-asteiden tai sukupuolten välillä.
Hienot kuvaajat ovat 9G:n tekemiä.
Kyselyjen kirjo oli tänä vuonna hyvin laaja ja kyselyn aiheita oli rahan ja elintapojen lisäksi mm. elokuvien katselu, ajankäyttö, moraaliset kysymykset, lempiopettajat, mielipiteet, urheilu…
