9. Luokan Matematiikan Tilastotyö Koulumatkoista

Tässä näette vielä yhden 9.luokkalaisten tekemän tilastotyön.

Tämän työn on tehnyt Santeri Harjula ja Jani Rajamäki

Johdanto: Työn perusidea, tavoitteet ja tarkoitus

Tilastotyömme tavoitteena oli tehdä mahdollisimman kattava tutkielma Hakkarin yläasteen oppilaiden käyttämistä koulumatkan kulkutavoista eri vuodenaikoina, koulumatkojen pituuksista ja niihin kulutettavasta ajasta. Pyrimme tekemään työmme mahdollisimman suurella kattavuudella, tarkkuudella ja laadulle, jotta työstämme tulisi mahdollisimman hyvä. Alkuperäinen idea kaiken tämän laadun ja tarkkuuden takana oli saada mahdollisimman hyvä arvosana tästä työstä ja näin yrittää nostaa kummankin tekijän päättöarvosanaa. Työn aikana ongelmaksi kuitenkin nousi liian vähäinen aika, joten emme saaneet työhömme kerättyä tietoja kuin vain 7.- ja 8.-luokilta. Tämän takia työmme ei ole koko Hakkarin yläastetta kattava, mutta se kattaa kuitenkin suuren osan Hakkarin yläastelaisista. Tietojen keruun teimme kyselylappujen avulla käymällä kyselemässä kesken eri luokkien tuntien. Tässä kirjoitelmassamme käymme työmme eri vaiheet alusta loppuun, kerromme työmme tulokset ja lopuksi tiivistämme ja lopetamme työmme kuvauksen. Joten pidemmittä puheitta, saammeko esitellä Janin ja Santerin tilastotyö Hakkarin 7.- ja 8.-luokkalaisten koulumatkoista.

Alku: Suunnittelu ja Teoriointi

Aloitimme tilastotyömme suunnittelulla ja aiheen valinnalla. Halusimme kummatkin saada mahdollisimman hyvän numeron viimeisestä koulujaksostamme ja aloimme tämän pohjalta valita aihettamme ja rakentamaan työtämme. Pohdimme erilaisia vaihtoehtoja ja lopulta päädyimme tekemään työmme koulumatkoista, koska siitä saisi hyvin tietoa ja oli aiheenakin yksinkertainen toteuttaa. Tavoitteenamme oli tehdä työstä mahdollisimman laaja, jotta saisimme pohjaksemme suuren ja hyvän otoksen, joten päätimme yrittää kerätä tiedot koulumatkoista koko yläasteelta. Päätimme myös kerätä tiedot perinteisellä kyselylappu menetelmällä ja päätimme jakaa laput käymällä oppilaiden tuntien kesken jakamassa ne, jolloin voimme taata yhden luokan kaikkien paikalla olevien vastaukset. Meille annettiin tilastotyömme neuvoksi sisällyttää työhömme erilaisia hypoteeseja, mitä meillä olisi, mutta sitä pohdittuamme meillä ei valitettavasti ollut mitään olettamuksia tulevasta kyselystä, joten jätimme ne pois työstämme. Halusimme hoitaa työmme järjestelmällisesti ja suurella tarkkuudella, joten kävimme Hakkarin kansliasta hakemassa jokaisen Hakkarin yläasteen luokan lukujärjestykset ja vielä jokaisen luokan ja koko koulun oppilaiden kokonaismäärän, jotta voisimme työmme lopussa laskea kaikkien poissa olleiden tai ei vastanneiden lukumäärän. Käytimme toisen tuntimme tilastotyön alun jälkeen kyselylappujen suunnitteluun ja tämän jälkeen olimmekin jo valmiit aloittamaan työmme tietojen keruu osuuden.

Työ: Tilastotyön varsinainen haastava osuus

Aloitimme kolmannella tunnillamme varsinaisten tietojen keruun, joita käyttäisimme sitten työmme pohjana. Olimme hakeneet jokaisen luokan lukujärjestyksen kansliasta, jolloin tiesimme missä mikäkin luokka oli milloinkin ja voimme käydä vain luokat yksitellen lävitse. Heti ensimmäisen luokan kohdalla tuli vastaamme ongelma. Olimme kyselylapustamme unohtaneet sisällyttää, että toivoimme jokaiseen kohtaan vain yhtä vaihtoehtoa, jolloin huomasimme joidenkin oppilaiden vastanneen moneen kohtaan. Tämä vaikeuttaisi tietojemme analysointia ja kaavioiden luomista, joten rupesimme pyytämään jokaisen sen jälkeen tulevan luokan kohdalla, että jokainen vastaisi mieluiten yhteen kohtaan. Tämä ei poistanut monivastauksia täysin, mutta selvästikin vähensi niiden määrää. Monivastauksia tuli kuitenkin tarpeeksi, että teimme tilastoihimme oman kohdan niille. Toinen ongelma nousi kaikkien luokkien saamisessa. Joillakin luokille oli juuri meidän tietojen keruu hetkellämme valinnaista ainetta tai sitten luokka oli muusta syystä jakautunut moneen paikkaan (7.luokan käsityöt). Tästä syystä emme olisi voineet käydä kysymässä tietyn luokan kaikilta oppilailta, joten siirsimme ne vain sitten myöhemmäksi. Yritimme pitää tahtia 4-5 luokkaa per päivä, jotta ehtisimme käymään kaikki luokat. Emme tienneet tarkasta aikataulustamme, joten meille tuli yllätyksenä, kun opettaja ilmoitti tarkan palautuspäivän ja huomasimme ettei meillä olisi mitenkään aikaa kerätä kaikkea tietoa tätä varten. Niinpä teimme raskaan päätöksen ja päätimme leikata 9.luokkalaiset tilastotyöstämme ja käsittää tilastotyömme alueen vain 7.- ja 8.luokkiin. Työmme aikana huomasimme myös, että jotkin oppilaat pitivät kyselyämme leikkinä ja palauttivat meille pilailulla tehdyt laput, (esimerkkinä: ”kuljen kouluun raketilla”) joten halusimme mielenkiinnon vuoksi ottaa nämä laput erikseen ja laskea lajittelun jälkeen niitä oleva määrä.

Tulokset: Tilastotyömme saavutus

7.luokilta vastanneita poikia oli 79 ja tyttöjä 82. 7.luokkien oppilaiden kokonaismäärä on 189 oppilasta, joten vastaamatta jääneitä tai ”heittäjiä” oli 28. Esitämme tilastotyömme tulokset järjestyksessä: ensin 7.luokkalaisten kulkuvälineet keväällä/syksyllä, matkavälineet talvella, matkan pituus ja matkaan kulutettu aika. Teemme sen jälkeen näin samoin 8.luokkalaisille ja lopulta vielä kummallekin luokka-asteelle yhdessä kokonaiskuvan saamiseksi. (Selvennykseksi, tilastotyössämme tarkoitamme sanalla ”Moottorikulkuväline” mopoja, skoottereita ja muita tällaisen kaltaisia kulkuvälineitä. Selvensimme tämän oppilaillemme heiltä kiertäessämme ja ”monta” tarkoittaa montaa vaihtoehtoa vastannutta oppilasta).

Esitämme ensiksi saamamme tulokset 7.luokan kulkuvälineistä, joita he käyttävät kulkemiseensa kouluun Keväällä/Syksyllä.

Tästä voimme päätellä, että pojat käyttävät Keväällä/Syksyllä paljon enemmän pyörää kulkemiseensa, kuin tytöt. Tytöt kuitenkin kävelevät enemmän, kuin pojat ja käyttävät enemmän montaa eri kulkuväline

Seuraavaksi 7.luokan oppilaiden käyttämät kulkuvälineet talvella.

Pojat ja tytöt käyttävät melkein yhtä paljon bussia kulkemiseensa, mutta pojat pyöräilevät huomattavasti enemmän, kuin tytöt talvellakin. Sama pätee kävelemiseen, tytöt kävelevät paljon enemmän, kuin pojat talvella. Moottorikulkuvälineiden käytöstä huomaa kuitenkin eroavaisuuksia. Tytöt kulkevat huomattavasti enemmän moottorikulkuvälineillä kuin pojat talvisin.

Seuraavaksi näytämme tyttöjen ja poikien koulumatkojen pituudet ja heidän kouluun kulkemiseen käyttämänsä ajan. Aloitamme ensiksi matkoista.

Enemmistö 7.luokan ja 8.luokan oppilaista elää joko 1-3km päästä Hakkarin koulusta tai sitten 3-5km päässä. Suurin osa 1-3km säteellä asuvista kulkee joko jalan tai sitten pyörällä ja 3-5km säteellä asuvista osa alkaa kulkea jo bussilla. Kaavioiden mukaan pojilla voitaisiin vielä huomioida olevan yleisesti lyhyempi koulumatka kuin tytöillä, mutta tämä luultavasti johtuu muista tekijöistä.

Seuraavaksi katsomme kouluun matkaamiseen kulutettua aikaa. Ongelmana tässä esille nousi, että kouluun matkaamiseen kulutettu aika saattaa vaihdella vuodenaikojen välein, joten pyysimme oppilaita pistämään ajan mieluiten Kevät/Syksy ajan mukaan.

Kaavioista näkyy selvä ero tyttöjen ja poikien matkaan kuluttaman ajan määrän ero. Tytöistä suurella osalla menee kulkemiseen enemmän kuin 15min, kun taas pojista suurella osalla kestää se alle 15min. Tähän vaikuttaa selvästikin poikien suurempi pyörällä kulkemisen määrä ja tyttöjen suuren kävellen kulkemisen määrä. Todella pienellä määrällä pojista matkaan kestää matkan kulumiseen yli 25min, kun taas tytöistä määrä on viisinkertainen.

Seuraavaksi siirrymme 8.luokkalaisten tuloksiin ja käymme ne lävitse samalla lailla.

Ensiksi katsomme siis 8.luokkalaisten kouluun kulkemis tapoja/välineitä.

Toisin kuin 7.luokkiin verrattuna, 8.luokan tytöt ja pojat kulkevat melkein samoissa määrin pyörillä kummatkin. Huomataan myös, että pojat käyttävät kohtuu paljon enemmän myös eri moottorikulkuvälineitä. Muuten kaaviot ovat yllättävän tasaiset.

Seuraavaksi talvi-vuodenaika.

Tässäkin tapauksessa tilasto menee 7.luokkien mukaan eli tytöt kävelevät myös 8.luokilla enemmän talvella kuin pojat, mutta pojat taas pyöräilevät enemmän. Erot eivät ole kuitenkaan niin suuret, kuin 7.luokkalaisten tyttöjen ja poikien välillä. Moottorikulkuvälineiden käyttö on kuitenkin 7.luokkiin verrattuna päinvastoin. Pojat käyttävät talvella enemmän moottorikulkuvälineitä kuin tytöt.

8.luokkalaisten koulumatkojen pituuksia katsellessamme, huomaamme että päinvastoin kuin 7.luokilla, pojilla on keskimääräisesti pidempi matka kouluun kuin tytöillä. Pojilla suurin osa oppilaista on myös sijoittunut 5-10km säteen vyöhykkeelle, kun taas tytöillä keskimääräinen matka kouluun on edelleen 1-3km ja 3-5 km välillä.

Sama kuin koulumatkoissa, tästä huomaamme, että 8.luokan tytöille kuluu vähemmän aikaa koulumatkoihin, kun taas pojilla menee keskimääräisesti enemmän aikaa koulumatkoihin verrattuna 7.luokkaan. Tämä saattaa kylläkin hyvin johtua 8.luokan poikien keskimääräisestä koulumatkan pidentymisestä ja tytöillä koulumatkan lyhentymisestä.

Lopuksi pistämme vielä yhteen vedetyt tulokset kaikista saamistamme tuloksista 7.- ja 8.luokilta.

Yhteen vedetyistä tuloksista voimme nähdäkin jo helposti oletettavan. Kevät/Syys-lukukausilla suurin osa vastanneista oppilaista käyttää pyörää kulkemiseensa ja oppilaat käyttävät vähemmän bussia kulkemiseensa. Toisaalta talvella moni oppilaista kävelee tai käyttää bussia kulkemiseensa kouluun ja vain harva pyöräilee.

Kaikkien oppilaiden kootuista matkoista voimme huomata, että suuri osa oppilaista asuu 1-3km säteellä ja 3-5km säteellä. Tämän saimmekin jo huomata aiemmin käydessämme 7.luokan ja 8.luokan tuloksia erikseen lävitse. Koulumatkaan kuluu suurimmalla osalla oppilaista keskimääräisesti noin 10-15min tai vähän enemmän.

Yhteenveto: Mitä tästä opimme ja fiilikset?

Saatuamme tiedot kerättyä, lajittelimme ja siirsimme tiedot suurella kiireellä tietokoneelle kirjoitelmaamme varten. Lopullinen saamiemme ”heittäjien” lappujen määrä oli 12, joten kohtuu pieni osa otti tilastomme leikillä ja olemme iloisia siitä. Saatuamme kerättyä tulokset 319 oppilaalta, olimme aika tyytyväisiä tekemämme tilastotyön varmuuteen ja paikkansapitävyyteen. Ongelmia oli matkalla ilmennyt, mutta niistäkin selvittiin hienosti. Lopuksi vielä tiivistettynä:

– Suurin osa oppilaista kulkee kevät/syys-lukukaudella pyörällä ja talvella bussilla tai kävellen.

– Oppilaiden keskimääräinen koulumatka on 1-3km tai 3-5km väliltä, mikä tekee vuodessa noin 1 140km (laskettuna 3km matkalla per suunta)

– Aikaa oppilaiden koulumatkoihin kuluu noin 10-15min, mikä tekee vuodessa noin 80h koulumatkoihin (laskettuna 12,5min ajalla per suunta).