Suomi 100v-Luonto

Metsät

Kuiva kangasmetsä

Kuiva kangasmetsä on valoisa, sillä siellä puut eivät kasva kovin tiheään. Maaperä on hiekkaista ja sisältää vähän ravinteita. Se voi kasvaa jopa kalliollisilla paikoilla. Kuivia kangasmetsiä on kaikkialla Suomessa, aivan pohjoisimpia alueita lukuun ottamatta. Kuivassa kangasmetsässä kasvaa paljon erilaisia jäkäliä, kuten palleroporonjäkälää ja hirvenjäkälää.

Yleisimpiä puita ovat männyt, eikä kuivalla kankaalla välttämättä ole muita puita. Lisäksi lehtipuista koivu saattaa viihtyä kuivassa kangasmetsässä.

Kuiva kangasmetsä on hyvin vettä läpäisevä. Vesi imeytyy nopeasti kasvillisuuden ulottumattomiin.

Tuore kangasmetsä

Tuoreella kankaalla puut kasvaa tiheästi. Esimerkiksi tiheissä kuusikoissa puiden valapuoliset  kerrokset ovat hyvin hämäriä. Maaperä on ravinteikasta ja siellä on runsaasti erilaisia sammalia. Tuoretta kangasmetsää on kaikkialla Suomessa, lukuun ottamatta aivan pohjoisinta osaa.

Tuoreella kankaalla kasvaa kuusien lisäksi koivuja ja pihlajia. Sen pensaskerroksesta löytyy katajaa. Myös tuoreen kankaan kenttäkerroksessa on paljon varpuja, kuten mustikkaa ja puolukkaa. Ruohovartisia kasveja on enemmän kuin kuivalla kankaalla. Jäkäliä kuivalla kankaalla on vähän.

Lehto

Lehto on metsistämme ravinteikkain ja runsaslajisin. Maaperä on kuohkeaa ja imee kosteutta hyvin. Suomen metsämaan pinta-alasta lehtoja on vain 1%. Lehtoja kasvaa lähinnä Etelä-Suomessa. Lehtojen kasvit tarvitsevat paljon kosteutta ja ravinteita. Lehtojen puukerroksessa kasvaa haapoja, koivuja ja jaloja lehtipuita.

Suot

Suomessa soita on yhteensä hieman alle yhdeksänmiljoonaa hehtaaria, joka vastaa noin 28% Suomen maapinta-alasta. Suo syntyy suokasvien maatumisesta turpeeksi. Erityisesti raakasammalet tuottavat turvetta. Samalla kun ne kasvavat yläosastaan, ne kuolevat alaosastaan muodostaen turvetta.

Eniten turvetta syntyy pohjoisilla alueilla, sillä hajoaminen on hitaampaa kosteissa ja kylmissä olosuhteissa. Etelässä suurin osa soista on ojitettu pelloiksi ja metsiksi. Soita syntyy vesien umpeen kasvamisen, tulvamaiden ja tulvattomien metsämaiden suostumisen sekä merenrannikolla maankohoamisen seurauksena.

Tunturit

Tunturit ovat puurajan yläpuolelle ulottuvia pehmeämuotoisia vuoria. Tuntureilla ei ole yksiselitteistä määritelmää, mutta kasvitieteilijät luokittelevat tunturit kasvillisuuden perusteella. Tunturit syntyivät 1,6-3 miljardia vuotta sitten kallioperän muodostumisesta ja siinä myöhemmin tapahtuneista muutoksista. Nykyisten Alppien nousu Keski-Suomessa tapahtui noin 65 miljoonaa vuotta sitten.

Nousu jatkuu myös Suomen puoleisilla pois kuluneilla vuoristoalueilla Karedeilla. Hioutuneet vuorten tyviosat nousivat nykyisiksi tuntureiksi, joiden arvellaan olleen tuolloin 100-200 metriä korkeampia kuin nykyisin.

Tuntureiden juurilla tarkoitetaan kallioperää. Maaperä taas on peruskallion eli kallioperän päällä olevaa maa-ainesta. Suomessa sen paksuus on yleensä noin 8,5 metriä, mutta paksuus vaihtelee 0-100 metrissä.

Järvet

Suomessa on yli viiden aarin kokoisia vedenkokoumia eli järviä 187 888. 56 000 järvistämme on pinta-alaltaan yli hehtaarin. Suurin järvitiheys on Inarin pohjoispuolisessa Lampi-Suomessa, jossa järviä on paikoittain yli 1 000 sadalla neliökilometrillä. Järvi-Suomessa tiheys on noin 40 järveä sadalla neliökilometrillä. Suurimmat järvet ovat Saimaa 4 400 km², Päijänne 1 100 km² ja Inarijärvi 1 084 km².

Järvityypit

Suomessa on kahta järvityyppiä, karu ja rehevä. Karuja on paljon, reheviä huomattavasti vähemmän. Rehevää ja karua voi pitää järvityyppien ääripäänä, sillä ne ovat lähes toistensa vastakohtia. Myös ihmisten aiheuttama rehevöityminen muuttaa järviä. Järvityypit luokitellaan niiden tuottavuuden ja ravinteisuuden perusteella.

Joet

Suomen joet ovat Euroopan suuriin jokiin verrattuna pelko pieniä vesimäärältään ja lyhyitä pituudeltaan. Vesimäärältään suurin suomalainen joki on Itä-Suomessa oleva Vuoksi, jossa on kuuluisa Imatrankoski. Suomen pisin joki on Kemijoki (550 km), joka laskee Pohjanlahteen.

Itämeri

Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa. Se on maailman toiseksi suurin murtovesiallas Mustanmeren jälkeen. Kattegatin salmi Ruotsin ja Tanskan välissä erottaa Itämeren Pohjanmerestä. Itämeri on erikoinen meri sen vähäisen suolapitoisuuden, vuoroveden heikkouden sekä mannerlaatan päällä sijaitsemisen ja siitä johtuvan mataluuden takia.

Itämeren syvin kohta on 459 metriä ja keskisyvyys vain 54. Pinta-alaa merellä on noin 392 000 neliökilometriä.

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista ja herkimmistä meristä. Esimerkiksi öljykuljetukset, rehevöityminen, ilmastonmuutos ja lisääntyvä laivaliikenne aiheuttavat ongelmia. Itämeren tilaa koitetaan parantaa, esimerkiksi WWF:n kummitoiminnolla.

Saaristomeri

Saaristomeri on saarten rikkoma merialue Itämerellä. Alue rajoittuu lännessä Ahvenanmantereeseen ja idässä Suomen lounaisrannikkoon. Etelärajan muodostaa Pohjois-Itämeri ja pohjoisrajan Selkämeri. Alueella sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto.

Saaristomeri muodostuu noin 40 000 saaresta, pienistä kallioluodoista suuriin asuttuihin, suurista avomaisemista merellisestä ja jokisuistoja muistuttavista saarilabyrinteistä. Suuria saaria on 257 kappaletta. Keskisyvyyttä saaristomerellä on vain 23 metriä. Saaristomeri on Euroopan laajin saaristo, ja saarten määrällä mitattuna maailman suurin.