Suomi 100v-Perinteitä

Saunominen 

Vanhimmat saunat suomessa ovat savusaunat, eli jonkinlaisia rakennelmia, joissa oli joku kuumaksi lämmitettävä tila.

    Savusaunan käyttö

Savusaunan kiukaalle heitetään vettä ja kiukaasta nousee savua suoraan saunatilaan. Myös löylyn heittämisessä oli perinteet. Kun heitetään kuumalle kiukaalle vettä, syntyy vesihöyryä. Vesihöyry saa lämpötilan tuntumaan kuumemmalta.

   Saunoja 

Nykyään kiukaat saunoissa ovat uloslämpiäviä, eli kaikki savu menee ulos hormista. Tälläiset saunatyypit ovat lisääntyneet noin 1900-luvun puolivälistä alkaen. Näihin saunoihin kuuluvat sähkösauna ja puulämmitteinen sauna.

Saunaperinteet 

Ennen saunaan menoa perinteisiin kuuluu lämmittää puusauna kunnolla lämpimäksi myös on mukava hakea koivun oksia ja tehdä niistä vihta.Kun saunaan mennään yleensä kiukaalle heitetään foljoon käärityt makkarat ja ne paistelaan kiukaan päällä. Saunassa nautitaan löylyistä ja heitetään kovia löylyjä, välillä myös huurteinen olut tekee poikaa kuumassa saunassa. Vihtominen on myös mukavaa. Suomalaiset tykäävät myös talvella mennä avantoon uimaan, jos on mahdolisuus semoisiseen. Kesälläkin suomalaiset menevät järveen tai mereen uimaan.

     Mökkeily 

Suomen kesämökkikanta on kaksinkertaistunut noin kahdenkymmenen vuoden välein, ja kesämökkejä oli vuonna 2010 jo lähes puoli miljoonaa. Suomen ylivoimaisesti suurin mökkikunta on Mikkeli, jossa sijaitsi 10 324 mökkiä vuonna 2014. Muita suuria mökkikuntia ovat Kuopio, jossa on 9602 mökkiä sekä Parainen. Jossa niitä on 8570 kappaletta.

   Vapaa-ajan asuntojen tyyppejä suomessa :

                          Kesämökki 

Kesämökki (joskus myös kesähuvila) on haja-asutusalueella, mantereella tai saaressa tai rannalla. Vuoden 2006 lopussa kesämökkejä suomessa oli 475 051 kesämökkiä. Eniten kesämökkejä on Varsinais-suomen, Pirkanmaan ja Etelä-savon maakunnissa.

Mummonmökki 

Joskus vapaa-ajankäytöön otettuja vanhoja, pieniä puurakenteisia asuinrakennuksia kutsutaan mummonmökeiksi, erityisesti jos mökin väri on punamulta. Niissä on vain yleensä tupa ja korkeintaan kaski kamaria. Vapaa-ajan asuntona mummonmökki on useimmiten kuivan maan mökki, jossa ei ole rantaa.

    Rantamökki 

Rantamökki on puhekielinen nimitys järven tai joen rannalla sijaitsevalle pienelle vapaa-ajan asunnolle. Kuivanmaan mökki tarkoittaa taas sitä että mökin läheisyydessä ole rantaa tai jokea. Yleensä tällaiset mökit sijaitsevat metsän tai pellon reunassa tai muuten suojaisessa paikassa. Rantamökki on kuivanmaa mökkiä huomattavasti arvokkaampi sillä järven ranta on haluttu mökin läheisyydelle varsinkin kesäisin.

           Siirtolapuutarhamökki 

Kaupunkeihin rakenetuissa siirtolaispuutarhoissa on palstoille usein oikeus rakentaa pieni siirtolaispuutarhamökki. Tyypillisesti siirtolapuutarhamökkien koko, varustus ja ulkonäkö ovat puutarhan säännöissä tiukaan rajoitettuja. Koko voi vaihdella 20-30 neliöön.

        Juhannus 

Suomessa juhannus on yöttömän yön juhla. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksena. Juhannus on virallinen liputuspäivä. Juhannuksen perinteisiin kuuluu juhannuskokko joka on perinteinen tapa juhlia juhannusta. Myös taiat ovat yleinen perinne. Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia juhannustaikoja. Tunnetuimpia ovat lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takamaan naimaonni tai näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi. Yleensä juhannustaiat tehtiin alasti. Portaidein ja ikkunoiden alle oli tapana pystyttää juhannuskoivuja. Koivunoksista sidottiin myös tuoreita vihtoja. Talon sisälle kannetiin kukkia ja tuoreen puunlehviä. Suursiivous kuului myös juhannusperinteisiin.

     Itsenäisyyspäivä

Suomen ítsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäisyyden kunniaksi. Itsenäisyyspäivä on vakavamielinen juhla, johon liittyy sodan ja kaatuneiden muisteleminen.   Itsenäisyyspäivänä on tapana, polttaa kynttilöitä, käydä jumalanpalveluksessa, itsenäisyydenpäivän vastaanotto presidentinlinnassa, katsoa tuntematonta sotilasta, muistella sodassa kaatuneita.

   Joulu 

Joulu on vuosittainen joulukuun loppuun sijoittuva juhla. Se on vanha ja yleinen juhla eri puolilla maailmaa.  Useimmissa maissa joulupukin hahmo, joululahjat ja yhdessäolo ovat keskeinen osa joulua. Joulun vietto alkaa Suomessa jo jouluaattona (24. joulukuuta), mutta joulukuun 25. päivä on kuitenkin varsinainen joulupäivä. Jouluaattona on tapana syödä joulukinkkua, rosollia, kalaa, riisipuuroa, pipareita, ja joulutorttuja myös tapoina on kuunnella joulumusiikkia, Laittaa reilusti joulukoristeita, viettää perheen kanssa aikaa, saunoa ja avata lahjoja.

   Pääsiäinen:

                          Pääsiäiskokko 

Pohjanmaalla pääsiäisperinteitä on ollut lasten piiskaaminen pitkäperjantaina Jeesuksen kärsimysten muistoksi. Pohjanmaalla poltetaan paikoin edelleenkin pääsiäiskokkoja pääsiäislauantaina. Aiemmin kokkoja poltettiin noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi. Uskomus oli, että mitä enemmän kokosta nousi savua ja kipinöitä, sen parempi. Noidat ja muut pahat henget eivät päässeet savun ja kipinäsateen läpi ihmisiä vahingoittamaan.

Virvonta 

Itä-Suomessa ja karjalassa perinteeseen kuuluu virpominen palmusunnuntaina ja palkan. Virvonta on tehty Jeesuksen matkan ja palmunlehvätervehdysten muistoksi.

1980-luvulta lähtien koko Suomessa on yleistynyt virpomis- ja noitaperinteen yhdistyminen, jossa pienet lapset kulkevat noidiksi tai muiksi pääsiäishahmoiksi pukeutuneina virpomassa.

                         Pääsiäisnoidat 

 Pääsiäisnoidat tunnetaan nykyään varhaisesta pääsiäisnoitailmiöstä muuntuneena lasten leikkinä, virpovien noitien perinteenä.

Historiallisesti pääsiäisnoidat eli trullit ovat erityisesti kotieläimiä kohtaan pahantahtoisiksi uskottuja olentoja tai näitä esittäviä ihmisiä.

Pääsiäisruokia     

Länsisuomalaisessa talonpoikaisyhteiskunnassa pääsiäinen oli luonteeltaan hartaan uskonnollinen juhla. Siihen ei liittynyt alkoholin käyttöä samassa määrin kuin muihin juhliin. Perinteisiä pääsiäisruokia olivat mämmi, munamaito, tuore leipä, lammaspaisti ja uunijuusto.

  Vappu 

Vappu on vuosittain 1.toukokuuta vietettävä enimmäkseen länsimaalainen kansainvälinen juhlapäivä ja monissa maissa yleinen vapaapäivä. Se on kevään loppupuolen juhlapäivä sekä kansainvälinen työväen juhlapäivä. Suomessa vapunpäivää aattopäivineen vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisten työnpäivä.