Suomen taide!

Written By: admin on huhtikuu 6, 2017 One Comment

Suomen taide

Suomen taide ja taide-elämä alkoi 1800-luvulla. Suomen taide on saanut vaikutteita niin idästä kuin lännestä. Ruotsi vaikutti vahvasti Suomen taiteeseen 1800-luvun alkuun asti. Venäjän vaikutteita löytyy arkkitehtuurista.

Esihistoria

Kivikautista taidetta Suomen alueella edustavat varsinkin kalliomaalaukset ja kiviset hirven- ja karhunpääveistokset. Pronssikaudella kivenkäsittelytaito taantui, mutta pronssiset aseet ja korut osoittavat kehittynyttä metallurgista osaamista. Rautakaudelta on säilynyt monenlaisia esimerkkejä metallikoruista ja –astioista, koristelluista aseista, puuesineistä ja tekstiileistä. Arkkitehtuurista on jäljellä muinaislinnojen jäänteitä.

Keskiaika

Keskiajalla taiteita tukevaa instituutiota edusti lähinnä kirkot. Huomattavinta keskiaikaista rakennustaidetta edustivat keskiaikaiset kivikirkot joista tärkein lienee Turun tuomiokirkko, joka edustaa Itämeren alueen tyypillistä tiiligotiikkaa. Vanhimmat kivikirkot ovat Ahvenanmaalla.

Uusi aika

1500- ja 1600-luvuilla maallinen arkkitehtuuri, kuten aateliston linnat nousivat keskeisiksi.

Klassinen arkkitehtuuri tuli Suomeen 1700-luvulla, mutta merkittäviä rakennushankkeita aloitettiin vasta 1800-luvun puolella. Helsinkiin rakennettiin Senaatti ja Yliopisto, joiden suunnittelijana toimi Carl Ludvig Engel.

1800-luku

Maalaustaiteen merkitys nousi sen jälkeen, kun Suomen Taideyhdistys perustettiin 1846. Tuolloin maalaustaiteen alaa olivat muotokuvien ja maisemien ohella asetelmat.

Ranskasta omaksuttua symbolismia viljeltiin sekä kuvanveistossa että maalaustaiteessa. Symbolismi ja kansallisromanttinen jugend vaikutti myös taideteollisuudessa ja arkkitehtuurissa. Taiteilijat loivat kansainvälisistä aineksista oman tyylin, jonka tunnetuimpiin esimerkkeihin kuuluvat Alvar Aallon suunnittelema Pohjan Talo sekä Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin päärautatieasema.

Kulta-aika

Suomen taiteen kultakaudeksi tai kulta-ajaksi kutsutaan vuosia 1880-1910, jolloin suomalainen taide nousi kansainväliselle tasolle. Taiteilijat alkoivat kuvata teoksissaan kotimaataan. Aikakauden keskeisin hahmo oli Akseli Gallen-Kallela. Muita huipputaiteilijoita oli muiden muassa Pekka Halonen, Albert Edelfelt, Jean Sibelius ja Eino Leino.

1900-luku

Kubismi oli veiston uusi suunta 1910-luvulta alkaen. Enimmäkseen vuosisadan alun kuvanveistossa vaikuttivat aiemmat suuntaukset. 1920-luvulla vallitsi klassismi. Myöhäistä 1920-luvun klassismia edustaa J. S. Sirénin suunnittelema Eduskuntatalo. Abstrakti taide ja modernismin monet suunnat tulivat suomeen 1950-luvulla. Maalauksessa oli 1960-luvulla vallalla informalismi ja 1970-luvulla käsitaide.

2000-luku

Kansainvälisesti tunnettuja ja palkittuja suomalaisia 2000-luvun taiteilijoita ovat Eija-Liisa Ahtila, Heta Kuchka ja Pilvi Takala.

Vuonna 1998 avattu nykytaiteen museo Kiasma lisäsi nykytaiteen näkyvyyttä Suomessa. Trendiä jatkoivat Espoon EMMA vuodesta 2006 ja Serlachiuksen museon Gösta-paviljonki.

Arkkitehtuuri ja muotoilu

Kuvataiteessa suomalaisena pidetty aika osui 1800-1900-lukujen vaihteeseen, arkkitehtuurissa sellaisena on vuosisadan vaihteen kansallisromantiikan lisäksi pidetty 1920-luvulta Suomeen tullutta funktionalismia, joka korosti käytännöllisyyttä ja pyrki eroon menneestä. Tyylin kansainväliseksi johtohahmoksi nousi Alvar Aalto, jonka tunnettuja töitä ovat muun muassa Paimion parantola, Kulttuuritalo ja Finlandia talo.

Sotien jälkeen kansainvälistä tunnustusta sai myös muotoilu, jonka maine pohjautuu 1950-luvun muotoilijoiden menestyneihin ja laadukkaisiin tuotteisiin ja taide-esineisiin Milanon Triennaleissa. Helsinki oli vuonna 2012 maailman muotoilupääkaupunki.

Kuuluisia taiteilijoita:

Reima Pietilä

Arkkitehti

Kuuluisimpia teoksia: Suomen paviljonki Brysselin maailmannäyttelyssä 1958, Kalevan kirkko, Tampere 1966, Dipoli, kongressikeskus Otaniemessä Espoossa 1966, Mäntyniemi, Tasavallan presidentin virka-asunto 1993